Jos­kus lau­ta­sel­la on vain lii­an pal­jon ta­va­raa. Lii­kaa muis­tet­ta­vaa, lii­an pal­jon asi­oi­ta, joi­hin pi­tää kes­kit­tyä, lii­an mon­ta lu­vat­tua teh­tä­vää. Yk­sin­ker­tai­ses­ti vain lii­kaa.

Sil­loin, kun on lii­an pal­jon aja­tuk­sia, tun­tuu et­tä mis­tään ei saa kiin­ni. Ai­vot te­ke­vät kai­kes­ta suu­ren se­ka­sot­kun, joka ah­dis­taa ja jos­kus ai­heut­taa ihan fyy­si­siä oi­rei­ta. Kun on lii­an pal­jon te­ke­mis­tä ja ajat­te­le­mis­ta, niin lop­pu­jen lo­puk­si se voi la­maan­nut­taa niin, et­tä ei saa teh­tyä mi­tään. Ja kun ei saa teh­tyä mi­tään, ka­saan­tuu te­ke­mät­tö­mien töi­den lis­ta ja niin on ora­van­pyö­rä val­mis murs­kaa­maan al­leen.

Minä olen yk­si näis­tä, jot­ka kom­pas­tu­vat omaan teh­tä­vä­pi­noon sään­nöl­li­ses­ti. En­kä vain opi. Yhä uu­del­leen ja uu­del­leen ja uu­del­leen. Jos­kus ka­len­te­ri täyt­tyy työ­a­si­ois­ta, jos­kus opin­nois­ta tai har­ras­tus­kus­kauk­sis­ta tai va­paa-ajan me­nois­ta, yleen­sä näis­tä kai­kis­ta. Joka vuo­si pää­tän, et­tä opet­te­len hal­lit­se­maan ka­len­te­ri­a­ni niin, et­tä siel­tä löy­tyi­si myös täy­sin tyh­jää. Hen­gäh­dys­tau­ko­ja il­man, et­tä pi­täi­si kii­tää tuk­ka­put­kel­la eteen­päin. Mut­ta en vain on­nis­tu.

Mut­ta toi­saal­ta sitä on op­pi­nut yh­dis­te­le­mään, tä­tä­kin ko­lum­nia kir­joi­tan ur­hei­lu­ta­lon kat­so­mos­sa ja si­vu­sil­mäl­lä seu­raan ko­ri­pal­lo­har­joi­tuk­sia (il­ta täyn­nä kus­kin­hom­mia) ja sa­mal­la pa­la­vee­ra­taan van­hem­pain­toi­mi­kun­nan asi­oi­ta What­sAp­pil­la.

Kun en ole op­pi­nut tyh­jää­mään ka­len­te­ria, olen kui­ten­kin op­pi­nut nol­laa­maan. Nol­laa­mis­ta tar­vi­taan sään­nöl­li­ses­ti ja pe­rin­tei­nen suo­ma­lai­nen paha ta­pa­han on ve­tää pää täy­teen, mut­ta ei se toi­mi. Hu­ma­la vain siir­tää ja suu­ren­taa ah­dis­tus­ta, jo­ten sitä en voi suo­si­tel­la.

Sen si­jaan voin suo­si­tel­la it­sen­sä vä­syt­tä­mis­tä fyy­si­ses­ti. Hal­ko­jen hak­kaa­mi­nen, kah­va­kuu­lan hei­lut­ta­mi­nen, pai­no­jen nos­ta­mi­nen, por­rast­ree­nit. Hi­koi­lu ja hen­gäs­ty­mi­nen saa eli­mis­tön tuot­ta­maan en­dor­fii­niä ja en­dor­fii­ni on mie­li­hy­vä­hor­moo­ni, jota ke­hon omak­si mor­fii­nik­si­kin on kut­sut­tu.

En­dor­fii­nin li­säk­si ok­si­to­sii­nin va­pau­tu­mi­nen saa aja­tuk­set het­ki­sek­si rau­hoit­tu­maan ja se on eri­no­mai­nen tapa esi­mer­kik­si nu­kah­taa il­tai­sin (vä­syt­tää ja rau­hoit­taa sen li­säk­si, et­tä tuot­taa mie­li­hy­vää). Mut­ta sek­sis­tä ja or­gas­mis­ta sit­ten enem­män jos­sain ai­kuis­ten leh­des­sä.

Mitä täs­tä opim­me? En tie­dä. Eh­kä voi­sin toi­mia va­roit­ta­va­na esi­merk­ki­nä jos nyt, en mal­li­op­pi­laa­na.

Mut­ta muis­ta sinä va­ra­ta ka­len­te­ris­ta ai­kaa, jol­loin et tee yh­tään mi­tään.

Kii­reen kes­kel­tä rau­haa toi­vot­ta­en

Ire­na Ul­vi­nen
Vih­reä fe­mi­nis­ti
La­pu­an lai­dal­ta