Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Vertailen Lapuaa Kauhavaan, Seinäjokeen ja Ilmajokeen: Kuntaveromme on 8,9 prosenttia, Seinäjoella ja Ilmajoella prosentti on 8,4 eli jäämme kolmanneksi. Kiinteistöveroprosenttimme yrityskiinteistöjen osalta on 1,05 eli korkeahko, Kauhavalla ja Ilmajoella luvut ovat 0,95 ja 0,93. Jäämme tässäkin kolmanneksi, mutta Seinäjoella kiinteistövero on 1,45 prosenttia kiinteistön verotusarvosta. Meillä on selkeä etu saada kiinteistöinvestointeja verrattaessa Seinäjokeen.
Kaukolämmön hinnassakin jäämme kolmanneksi, Kauhavan ja Ilmajoen lämpölaitokset ovat Lapuaa selvästi edullisemmat verrokit, Seinäjoella kaukolämmön hinta posketon jopa 10 prosenttia Lapuaa korkeampi. Tarkastelun olen tehnyt vertaamatta perusmaksuja, joten likimääräinen työtapa voi vaikuttaa järjestykseen.
Näyttää selvältä, että yritykselle on edullisempaa maksaa kiinteistöveroa ja lämmitellä halliaan Lapualla kuin Seinäjoella. Myös investointitukea voi saada Lapualle toisin kuin Roveksen alueelle Seinäjoelle. Yleensä, kun näistä vetovoimatekijöistä on keskusteluja, kuulee, että pitää saada asukkaita ja yrityksiä muuttamaan Lapualle. Kenenkään en ole kuullut kertovan, millaisella suunnitelmalla tuollainen tavoite toteutuisi.
Jouttikallion, maaperältään kantava, alue on ainutlaatuinen mahdollisuus isomman teollisuuden ja logistiikan rakennuspaikoiksi. Vaikka alueella pyörii tuulimyllyjä tiheäkseen, tilaa on vielä runsaasti jäljellä. Alue on erityisen edullinen valmiiden VT 19 eritasoliittymien ansiosta. Muurimäen liittymän kustannuksista vastasi valtio lähes kokonaan ja Koveron eritason kustannuksistakin kaupunki maksoi vain murto-osan eli miljoonan. Tämä infrasto on ollut jo vuoden verran kokonaan valmiina eikä valtio niistä enää jälkikäteen lähetä kaupungille laskua, vaikka niitä käytetään hyödyksi.
Nytkö odotellaan, vaikka jonkinmoinen yleiskaavakin alueesta on kaupungin nettisivulla? Lapualla odottelut voivat kestää 40 vuottakin, riittääkö sekään? Siis toimeksi pitää laittaa. Huvimomentilta pitää siirtyä sijoittamaan tulevaisuuden pärjäämiseen. Panostamatta ei pamahda. Tarvittaisiin muutama miljoona teollisuusalueen sisäiseen infraan rahaa. Saman verran, kuin parintuhannen neliön kaupallisen toiminnan hallin rakentaminen maksaa. Ehkä sahan myynnistä on salaisella Ruotsin pankkitilillä talletettuna tarvittavat varat.
Tehdään tieyhteys Hirvijoentieltä Vasunmäentielle, näin saadaan maksimaalinen hyöty valtion meille tekemistä liikennejärjestelyistä. Tieyhteyteen tarvittavat rakennemassat louhitaan tonteilta niitä tasatessa. Esirakennetun tontin myyminen on helppoa ja tontti on ostajalleen edullinen ja riskitön. Todella yksinkertaista, mikään ei onnistu tekemättä eikä rahatta.
Martti Kaunismäki
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?