Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Virtuaalisuus avaa ovia uuteen maailmaan. Kolmiulotteisen mallinnusteknologian avulla tehty dokumentti näyttää, miten esimerkiksi Helsingin maamerkistä, Kansallismuseon 58-metrisestä tornista voi avata yhden seinän kuin oven ja katsoa, miltä missäkin kerroksessa ja millaisena pääkaupunki huipulta avautuu.
Ylistaron kirkon rakentaminen ja uudelleen purkaminenkin osa osalta, pala palalta, käy virtuaalisti käden käänteessä. Dokumenttia tehdessä kertyi tietoa, millaisin ratkaisuin ja materiaalein kirkko on rakennettu.
Hannu Hyypän johtama MeMo-ryhmä touhusi vähän aikaa sitten Ränkimäen museolla. Taivaalla lensi drone, yhdessä alakerran huoneessa tilasta tarkkaa mittaustyötä teki laserkeilauslaite, yläkerrassa tutkijat mallinsivat kameralla, kännykällä ja 3D-keilaimella vanhoja esineitä, kuten oltermannin sauvaa ja laserkuvauslaitteella torttia, yhtä rukin osaa.
Kohta Ränkimäen museollekaan ei tarvitse lähteä maailman ääristä, kun rakennuksiin, ympäristöön ja moniin esineisiin pääsee tutustumaan verkossa.
MeMo-ryhmä on tallentanut Lapualla myös tuomiokirkkoa ja tapulia, Kosolan taloa ja Kauhajärven kirkon kellotapulin ja vaivaisukon sekä siirrettävää Yliselän taloa Alanurmossa.
MeMo on Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti. Laserkeilauksen ja 3D-teknologian tiimi on osaamisessaan maailman kärkeä. Se tekee yhteistyötä professori Matti T. Vaajan johtaman fotogrammetrian huippututkijaryhmn kanssa.
Digitaalisesti älykäs, visuaalinen ja kierrätettävä kulttuuriperintö -hankkeessa tutkija taltioivat 3D-mittaus- ja mallinnusteknologian avulla pohjalaista kulttuuriperintöä. Tarkoitukseen on saatu EU-rahoitusta.
Hankkeessa yhdistyvät Aalto-yliopiston 3D-teknologian huippuosaaminen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kulttuuriperintötietous.
– Aloitimme toukokuussa ja tehtävänämme on tallentaa kirkkoja, kotiseutumuseoita, siirrettäviä rakennuksia, mutta myös muuta kulttuuriperintöä, selvittää Hannu Hyyppä.
Ruralia-instituutin tutkija, pohjalaistaloihin perehtynyt Matti Mäkelä on vähintään yhtä innostunut niin yhteistyöstä kuin kaikista mahdollisuuksista.
Tarkoituksena ei ole vain kehittää uusia tapoja dokumentoida kulttuuriperintöä, vaan myös kehittää sen jakamista. Hyyppä ja Mäkelä pohtivat jatkuvasti, miten saada dokumentit virtuaalisesti kaikkien – ja varsinkin lasten ja nuorten – käyttöön ja näkyville.
– Iso tavoitteemme on, miten uusi digitaalisuus ja vanha kulttuuriperintö kohtaavat niin, että saisimme rahoitusta kulttuuriperinnölle. Mutta myös se, että lapset ja nuoret ymmärtävät kulttuuriperinnön merkityksen.
MeMo haluaa osoittaa nuorille, että kulttuuriperintö voi ollakin ihan kivaa.
– Kun nykypolvi on ruudussa kiinni, niin tätä kautta saamme kulttuuriperinnön muotoon, jolla se muuttuu ihan eri tavalla kiinnostavaksi, sanoo Matti Mäkelä.
– Meidän 3D-artistimme ovat älyttömän kiinnostuneita peleistä eli me voimme viedä esimerkiksi näitä esineitä, vanhoja kaappeja, vanhoja aseita sinne pelimaailmaan, kuvaa Hyyppä.
Hän miettii, saisiko heidän materiaalejaan vaikkapa läheiseen päiväkotiin televisioon pyörimään. Entä miten kolmiulotteista kuvaa museosta voisi hyödyntää ensi vuonna 25 vuotta täyttävissä perinneleikeissä?
Materiaalista voivat hyötyä esimerkiksi pohjalaiset elokuvantekijät. Heille sitä on jo markkinoitukin.
– Visuaalinen tekniikka antaa kohtuullisen edullisesti uusia, elokuvamaisia näkökulmia. Droneja ja kameroita on monilla, mutta kun niiden tuottaman aineiston yhdistää laserkeilaukseen syntyy aivan erilainen vaikutelma, huomauttaa Hyyppä.
Laserkeilauksessa mitataan lasersäteiden avulla etäisyyttä ja paikkoja. Havainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon yhdistetään väriarvot valokuvilta.
”Ihan älytön hyöty” 3D-teknologiasta on korjausrakentamisessa ja rakennusten kierrätettävyydessä, siirtämisessä. Samaa hehkuttaa Matti Mäkelä.
– Jos haluaisin siirtää tämän museorakennuksen, en tarvitse kauheaa määrää valokuvia vaan voin virtuaalisesti mennä talon sisään ja katsoa, missä mikin hirsi on ja vaikka sitä, paljonko niiden välissä on täytettä, Hyyppä kuvaa mahdollisuuksia, mutta neuvoo silti numeroimaan hirret.
Matti Mäkelä pitää tärkeänä, että dokumentissa näkyvät myös rakennuksen vinoudet.
Hyypän ryhmä visualisoi kaikkea mitä ikinä keksii.
– Teemme itseajavia autoja. Meillä on yksi sellainen, se osaa ajaa kameroiden ja keilainten avulla. Rakennamme kaupunkimalleja, kulttuuritapahtumatuotantoja, keräämme kaikkea uutta dataa, mitä maailmasta tulee, erilaisilla antureilla, hyödynnämme kiertotaloutta, ilmastonmuutosta, teemme yritysten kanssa yhteistyötä, rakennamme kamerareppuja.
Tiimi on innostuksessaan myös vikkelä liikkeissään. Kun vöyriläinen Kaj-yhtye oli voittamassa Ruotsin Melodifestivalenin Bara Bada Bastu -kappaleellaan, Hyyppä ja hankkeen projektipäällikkö Marika Ahlavuo saivat idean lähteä mallintamaan yhtyeen saunan. Nyt se on kaikkien vierailtavissa youtubessa.
Hannu Hyyppä sanoo yhdeksi syyksi Lapualla ja Pohjanmaalla työskentelyynsä sen, että sukunsa on Lapualta ja hän on myös viettänyt täällä lapsuutensa kesät.
– Mua ei saa täältä pois. Vaikka Aalto-yliopisto on Espoossa, se ei tarkoita, että olemme vain siellä. Koska missään muualla Suomessa ei opeteta 3D-maanmittausta, meillä on koko maa tehtävänä. Toisaalta täällä ovat myös osaajat, hän viittaa muun muassa Mäkelään ja kotiseutuneuvos Risto Känsälään.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?