Hy­vää La­pu­an päi­vää, ar­voi­sat La­pu­an iki­o­man leh­den lu­ki­jat ym­pä­ri maa­il­maa! La­pu­an päi­vän his­to­ri­ap­lä­jäyk­sen si­jaan ajat­te­lin ker­toa, mi­ten la­pu­a­lais-ou­lu­lai­nen muut­to­lin­tu nä­kee la­pu­a­lai­suu­den. Olen huo­man­nut, et­tä har­va tä­män ko­ko­luo­kan kau­pun­ki he­rät­tää niin pal­jon tun­tei­ta, kuin La­pua. La­pua pak­kaa ai­na he­rät­tä­mään jon­kin re­ak­ti­on. Usein­mi­ten pie­nen hy­myn­ka­reen tai vas­ta­kom­men­tin, joka pal­jas­taa kuu­li­jan tie­tä­vän jo­tain La­pu­as­ta. On vas­taan tul­lut sel­lai­nen­kin ti­lan­ne, jos­sa hy­vä­hen­ki­nen kes­kus­te­lu lop­pui no­pe­as­ti ko­ti­paik­ka­kun­ta­ni tul­tua esil­le. Mi­ten yk­si paik­ka­kun­ta voi­kin he­rät­tää näin pal­jon tun­tei­ta lai­das­ta lai­taan. Yk­si tuo­mit­see his­to­ri­an pe­rus­teel­la, toi­nen tie­tää luon­to­ku­vis­ta kau­niit mai­se­mat, kol­man­nel­le La­pua kuu­los­taa tu­tul­ta Ur­hei­lu­ruu­dus­ta.