Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Tarja Kojola
tarja.kojola@lapuansanomat.fi
Jonkinasteisia ällistyksiä aiheutti tiistaina uutisoitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnitelma kansalaisten pisteyttämisestä sen mukaan, millaisia kustannuksia he aiheuttavat terveydenhuoltojärjestelmälle.
THL selvittää korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaa tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Tässä mallissa asiakkaille läiskäistäisiin henkilökohtainen hintalappu, jonka mukaan sote-keskus saa korvauksen maakunnalta. Oikeasti joka ihmiselle ei panna yksilöllistä hintaa, vaan paremminkin hintaluokat tyyliin ”keski-ikäinen työssäkäyvä mies, diabetes ja sepelvaltimotauti”. Hinnassa huomioidaan ikä, sukupuoli, perussairaudet, koulutustausta, ammatti ja työterveyden asiakkuus.
Kelalta saataisiin esimerkiksi erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttäjien tiedot, jotka vaikuttavat hintaluokkaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuitenkin vakuuttaa, että mallissa ei käytetä kenenkään sairaskertomuksia. Joka tapauksessa se summa, jonka maakunta maksaisi sote-keskukselle, riippuu siis täysin siitä, kuinka tervettä sakkia alueella asuu.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä perusteli hintalappumallia Helsingin Sanomissa (10.4.) sillä, että jos joka nupista maksettaisiin sote-keskukselle sama summa, niin ne hankkisivat tietenkin asiakkaikseen vain terveitä eli vähähoitoisia ihmisiä. Tämä houkutus on ilmiselvä, koska kustannuksia pitää koko ajan kutistaa.
Korvausmallin on oltava valmis ennen sote-uudistusta, jotta sote-keskusten perustajat tietävät, millä perusteella he saavat korvauksen. Tällä hetkellä asia on vasta tutkimusvaiheessa.
Entistä tärkeämmäksi nousee terveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä työ sekä jatkuva hyvinvoinnista huolehtiminen. Terveyden hoitaminen on aina halvempaa kuin sairauden. Jos THL:n esittämään malliin mennään, tarvitaan kannustimia entistä enemmän muun muassa valistukseen ja tyky-työhön sekä jokaisen väestönosan osallistamiseen.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?