Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Seinäjoen asemanseudun rakentaminen uhkaa osin pysähtyä, jos Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue irtisanoo perhekeskus Aallokosta ja Asematalosta tehdyt 54,4 miljoonan euron arvoiset vuokrasopimukset.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tuskin hyväksyy Seinäjoen kaupungin tuoreinta tarjousta kahden miljoonan alennuksesta perhepalvelukeskus Aallokon ja Asematalon 54,5 miljoonan euron kustannuksiin.
Tätä mieltä ovat hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen sekä lapualaiset aluehallituksen jäsenet Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Kai Pöntinen (kok.).
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Seinäjoen kaupunki eivät ole päässeet yksimielisyyteen Seinäjoen perhekeskus Aallokon ja Seinäjoen Asematalon hinnasta. Hyvinvointialue haluaa 54,5 miljoonan euron hintaa kymmenen miljoonaa euroa alemmaksi, kun taas Seinäjoen kaupunginhallitus kelpuuttaisi tuoreimmassa ehdotuksessaan siihen kahden miljoonan alennuksen.
Vaikka ero näkemyksissä on vielä kahdeksan miljoonaa, hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen hakee Seinäjoen esityksestä myönteistä.
– Seinäjoen kaupungin viimeisin ehdotus Aallokosta hyvinvointialueelle aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi on sinänsä positiivinen merkki siitä, että asia halutaan ratkaista ja vuokrasopimusten irtisanominen estää, hän kommentoi, mutta jatkaa, ettei usko Seinäjoen kaupunginvaltuuston maanantai-iltana hyväksymän esityksen kelpaavan poliittisille päättäjille hyvinvointialueella.
– Käytyjä keskusteluja kuunneltuani tämänhetkinen näkemykseni on, että Seinäjoen nyt esittämällä mallilla Aallokkokuviota ei saada ratkaistua.
Aluehallituksen varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki tyrmää esityksen täysin.
– Seinäjoen kaupungin päätös (hyvinvointialueelle tehtävästä esityksestä) selkeyttää tilannetta. Kyllä seinäjokiset ovat tietoisia hyvinvointialueen kannasta, että tämä ratkaisu ei sille käy. Valtion rahoitusta ei saa käyttää Seinäjoen kaupunkikuvan rakentamiseen tai voitontavoitteluun. Hyvinvointialueen ainoa ohjenuora on ajatella hyvinvointialueen parasta, sitä, miten palvelut parhaiten toteutetaan, kommentoi Jäätteenmäki.
Seinäjoen esityksestä ei aluehallituksessa viime kokouksessa liiemmälti edes keskusteltu. Enemmän puhetta herätti se, että Seinäjoella olevia tyhjiä tai tyhjenemässä olevia tiloja ryhdytään selvittämään mahdollisesti hyvinvointialueen toimistotiloiksi.
– Sanoin heti, että jyrkkä ei ja että nyt pitää alkaa katsella muita vaihtoehtoja. Seinäjoella on paljon tiloja. Asiassa on edettävä hyvinvointialueen etu edellä, muistuttaa Jäätteenmäki.
– Seinäjokiset voivat saada palvelut uusissa, terveissä tiloissa jopa nopeammin kuin jos rakennetaan kokonaan uudet, ylikalliit tilat, joihin pitää pakkosijoittaa jopa Nurmon palvelut. Mikään kunta ei voi tehdä voittoa, sairaiden ja potilaiden kustannuksella, ei myöskään Seinäjoki.
– Voi ei, taas tällä samalla sapluunalla, oli puolestaan lapualaisen aluehallituksen jäsenen Kai Pöntisen ensimmäinen ajatus Seinäjoen ehdotuksen kuultuaan.
Hänen mielestään hanke ei etene tällä tavoin, että ikään kuin epätoivoisilla yrityksillä kokeillaan, menisikö tämä läpi.
– Ei tämä ole omiaan lisäämään maakunnan ja Seinäjoen välistä luottamusta, joka ei muutenkaan ole kovin hyvä, hän arvostelee.
Toisaalta hän ei halua ensisijaisesti arvostella Seinäjoen kaupunkia, vaan toivoo parempaa asioiden valmistelua niin Seinäjoelta, mutta ennen kaikkea hyvinvointialueelta. Hänestä osapuolten pitäisi neuvotella asiat mahdollisimman valmiiksi ja tuoda vasta sitten esitykset molemmille tahoille.
– Meidän pitäisi nyt itse ensin miettiä, mikä on tilatarpeemme. Ja toimistotiloja käyttöömme löytyy Seinäjoelta muualtakin, kun esimerkiksi valtio keskittää omia toimintojaan poliisitaloon.
Hyvinvointialue on esittänyt Seinäjoen kaupungille yhteisen kiinteistöyhtiön perustamista Aallokon ja Asematalon kokonaisuuteen.
Se tavoittelee sopimusta, josta ylimääräiset kustannukset on karsittu siltä pois ja jossa se omistaa Aallokosta ja Asematalosta vain tarvitsemansa tilat, ei enempää. Ylimääräisillä kustannuksilla viitataan kymmeneen miljoonaan euroon, jotka Seinäjoen kaupunki kuittaisi myytyään Aallokon osakkeet erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöille. Hyvinvointialueen mielestä Seinäjoen pitää maksaa saamansa myyntivoitto omien osakkeidensa hinnassa, mikäli yhteistä kiinteistöyhtiötä päästään perustamaan.
– Ehdotuksemme lähtee siitä, että hyvinvointialueelle syntyviä kiinteistökustannuksia saataisiin pienennettyä niin, että asialla olisi mahdollisuus edetä suotuisasti hyvinvointialueen poliittisessa päätöksenteossa, selvittää Tero Järvinen.
Seinäjoen kaupunki on jo kuitannut Aallokko-kaupasta eQ:lta 2,5 miljoonaa ja loppusumma, noin 7,6 miljoonaa, sen pitäisi saada rakennusten valmistuttua. Kaupanteon jälkeen Seinäjoki siirtyi eQ:n vuokralaiseksi. Vuodenvaihteessa vuokralaiseksi vaihtui hyvinvointialue, jolle sotelain mukaisesti eQ:n ja Seinäjoen välinen vuokrasopimus siirtyi.
Hyvinvointialueen aluehallitus on helmikuusta lähtien valmistellut Aallokon ja Asematalon 54,4 miljoonan euron arvoisten vuokrasopimusten irtisanomista. Siihen sillä on niin sanotun rajoituslain mukainen oikeus ensi vuoden alusta lukien.
Mitä asemanseudun rakentamiselle tapahtuu, jos hyvinvointialue vetäytyy hankkeesta?
EQ Yhteiskuntakiinteistöt on alustavasti ilmoittanut keskeyttävänsä hankkeet.
Seinäjoen kaupunginhallitus onkin esittänyt kahden miljoonan alennuksensa ehdoksi, että hyvivointialue sitoutuu olemaan irtisanomatta vuokrasopimuksia.
Kaupunginvaltuuston esityslistaan on kirjattu, että aseman alueelle suunnitellun pysäköintitalon rakentaminen eikä alikulun aloitus junaraiteille 2 ja 3 toteudu ilman hyvinvointialueen sote- ja toimistorakentamista. Näin todetaan käyvän myös osalle kaupungin investointeja.
Seinäjoki näkee asian toisin kuin hyvinvointialue. Se katsoo 10 miljoonan euron "myyntivoiton" käytännössä valuneen kustannuksiin, joita sille on syntynyt alueen saamisesta kaupungin omistukseen ja saattamisesta rakennuskelpoiseksi. Seinäjoen mukaan nämä pitäisi ottaa huomioon.
Kustannuksista on koottu kymmenen kohdan luettelo, joiden yhteissumma on kymmenen miljoonaa. Luetteloon on kirjattu muun muassa pilaantuneen maan poisto 50 000 euroa, turvakaapeleiden siirto 1,5 miljoonaa, määräalan osto Senaatin asema-alue Oy:ltä 1,38 miljoonaa, asema-aukon rakentaminen 3,0 miljoonaa...
– Katu- ja tunnelirakentaminen ei ole sotemeno eikä siihen voi niukkoja sosiaali- ja terveysmenoja käyttää, kommentoi Jäätteenmäki.
– Seinäjoen paperista käy ilmi, että kaavoitus on tehty vain sotea varten. Kaavoitus on Seinäjoen asia, siihen emme puutu eikä sotemenoista kaavoituskuluja makseta kuten ei muitakaan Seinäjoen kaupungin valmistelemia sotekuluja. Niitä ei pidä maksaa millekään kunnalle, hän sanoo tiukasti.
Jäätteenmäki ja Pöntinen ihmettelevät etenkin listalla olevaa aseman alikulun ensimmäistä vaihetta, jonka hinta on 3,2 miljoonaa.
– Miksi tämä alikulku on tällä listalla? Mihin hyvinvointialue tarvitsee aseman alikulkua, ihmettelee Pöntinen. Kaiken lisäksi myöhemmästä tekstistä selviää, että rakentamisen on luvannut kustantaa Väylävirasto.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?