Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Poutussa on jo padon yhteydessä kalatie. Sitä ei vielä tiedetä, milloin Hourunkosken ja Mäkelänkosken voimalaitokset ne saavat. Koskienergia Oy:n listalla ne ajoittuvat 2030-luvun puoliväliin.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) katsoo, että Koskienergia Oy:n on Hourunkosken ja Mäkelänkosken voimalaitosten omistajana rakennettava kalatiet laitosten yhteyteen niin yleisen edun vuoksi mutta myös siksi, että sille on jo voimalaitoksen rakentamisluvassa asetettu velvoite niiden rakentamiseen.
Aluehallintovirasto antaa yhtiölle 18 kuukautta aikaa jättää hakemus kalatien rakentamisesta molempien koskien voimalaitosten yhteyteen. Ajanlasku alkaa siitä, kun Avin päätös on saanut lain voiman.
Valmiina kalatien on oltava kolmen vuoden päästä siitä, kun lupapäätös on saanut lain voiman.
Yhtiölle asetetaan lisäksi 50 000 euron sakon uhka, mikäli se ei toteuta päävelvoitettaan ja laita lupahakemusta vireille määräajassa. Sen tuomitsemisesta päätetään erikseen.
Koskienergia Oy ei niele hallintopakkoa, vaan on valittanut siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Tämä oli odotettua, sillä se ilmoitti Lapuan Sanomille jo yli vuosi sitten, lokakuussa 2023, vievänsä asian oikeuskäsittelyyn, mikäli hallintopakko sille asetetaan.
Valituksessaan yhtiö vaatii aluehallintovirastoa hylkäämään molemmat, sekä Hourunkoskea että Mäkelänkoskea koskevat hallintopakkohakemukset.
Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen on harmistunut hallintopakkomenettelystä.
– Näemme, ettei se ole oikea prosessitapa, ja jos oikeata tapaa ei noudateta, Suomen oikeusjärjestelmä ei toimi oikein.
Toimitusjohtajan mukaan oikea oikeuskäytäntöjärjestys olisi niin sanottu hakemuspohjainen menettely.
Valituksessaan yhtiö katsoo, ettei ole rikkonut vesilain säännöksiä eikä liioin lupamääräystensä ehtoja. Sen mielestä hallintopakko perustuu lupamääräyksiin, joita ei ole ollut tarkoituskaan panna täytäntöön – viranomainen on hiljaisesti hyväksynyt Koskienergian voimatuotannon vuosikymmeniä siinä muodossa kuin sitä on harjoitettu.
Hallintopakkoa Koskienergialle haki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kalatalouspalvelut-yksikkö. Koskienergian mielestä ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen olisi pakon sijaan pitänyt hakea uutta vesiluvan määräystä tai tarkistaa vesilain säännöksiä yhdessä yhtiön kanssa.
Ruotsalainen myöntää, että valituksesta seuraava oikeusprosessi vie kalateiden rakentamisen aikataulun lähelle yhtiön omaa aikataulua.
Yhtiö haluaa edelleen pitää kiinni omasta aikataulustaan. Sen suunnitelmissa muun muassa kalateiden rakentamiset Lapuan laitoksiin ajoittuvat 2030-luvun puolivälin tienoille.
– Meillä on edelleen oma prioriteettilistamme. Sen mukaan kalatiehankkeiden toteutusaika on lähempänä 2030-luvun puoliväliä, vastaa toimitusjohtaja Ruotsalainen.
ELY-keskuksen kalatalouspalvelut haki Koskienergia Oy:lle velvoitteen toteuttamiseen tiukempia aikatauluja kuin mihin aluehallintovirasto hallintopakkopäätöksessään päätyi.
ELY-keskuksen mielestä lupahakemus kalatien rakentamiseksi olisi pitänyt jättää kuuden kuukauden sisällä ja rakentaminen toteuttaa kahden vuoden sisällä luvan saamisesta.
Hourunkosken kulkuesteen poistaminen avaisi pääuomaa noin 85 kilometriä. Kun siihen lasketaan Poutun jo tehty kalatie ja Mäkelänkoskeen nyt vaadittava kalatie, vapaata uomaa kertyy noin 130 kilometriä.
ELY-keskus on kirjannut hallintopakkohakemukseensa kalateille monia etuja: Poutun kalatien ansiosta kaloilla on kaikilla virtaamilla vapaa vaellusyhteys Lapuanjoen vesistön alaosalta Lapuanjoen keskiosalle.
Kalatie on tarpeen taimenen sekä harjuksen elinolojen parantamiseksi. Sen mukaan sähkökoekalastuksissa saaliiksi saadut taimenet ja harjukset viittaavat lohikalojen poikastuotantoalueiden sijaitsevan Lapuanjoen keskiosalla lähinnä Mäkelänkosken voimalaitoksen yläpuolisella osuudella.
Koskienergia kyseenalaistaa tarpeen. Sen mukaan Lapuanjoella ei ole tapahtunut edellisiin vuosikymmeniin verrattuna taimenen elinolosuhteiden kannalta myönteisiä muutoksia, mikä puoltaisi tällä hetkellä kalateiden rakentamista erityisesti Lapuanjoen keskiosassa. Päinvastoin, geneettinen taimenkanta on lähes kokonaan hävinnyt joelta.
Yhtiö toteaa, että istutettu järvitaimenkanta elää hyvin patojen välisissä vesimuodostumissa ja lisääntyy Lapuanjoen sivujoissa.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?