JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

? Viikon kysymys ?

Uutiset
27.12.2024 7.00

Kukapa ei tarvitsisi tavallisen elämän tankkaamista

Tuukka Raitis ja Mehmet Hetemaj puhuivat elämänmakuisesti yhteisöllisyydestä, turvallisista rajoista ja rakkaudesta. Nämä asiat toimivat vahvana tukena, kun arjen tasapaino joutuu koetukselle.

Tuukka Raitis ja Mehmet Hetemaj puhuivat elämänmakuisesti yhteisöllisyydestä, turvallisista rajoista ja rakkaudesta. Nämä asiat toimivat vahvana tukena, kun arjen tasapaino joutuu koetukselle.

Min­na Vai­ni­on­pää
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Kun maa­il­ma ym­pä­ril­lä tun­tuu hal­lit­se­mat­to­mal­ta, tur­val­li­set ra­jat, läs­nä­o­lo ja rak­kaus ovat yk­sin­ker­tai­sia, mut­ta voi­mak­kai­ta kei­no­ja luo­da poh­jaa hy­vin­voi­val­le elä­mäl­le. Ai­van ta­val­li­nen ar­ki ru­tii­nei­neen toi­mii ank­ku­ri­na, kun ym­pä­ril­lä kuo­huu.

– Toi­nen mer­kit­tä­vä tu­ki­pi­la­ri on yh­tei­söl­li­syys. Jo­kai­nen ha­lu­aa kuu­lua jo­hon­kin. Yh­tei­söl­li­syys on vas­ta­voi­ma kai­kel­le se­ka­sor­rol­le. Sen puut­tu­mi­nen voi jät­tää vail­le suun­taa ja mer­ki­tys­tä, mikä nä­kyy nyky-yh­teis­kun­nas­sa mo­nen­lai­se­na oi­rei­lu­na, osan lap­suut­ta ja nuo­ruu­ten­sa La­pu­al­la elä­mää ope­tel­lut Tuuk­ka Rai­tis poh­tii.

Hän on pu­hu­mas­sa yh­tei­söl­li­syy­des­tä kau­pun­gin­val­tuus­to­sa­lin täy­tei­sel­le kuu­li­ja­kun­nal­le yh­des­sä en­ti­sen jal­ka­pal­lo­am­mat­ti­lai­sen Meh­met He­te­maj kans­sa. Il­ta oli osa Pie­ta­rin­ka­dun Oi­ler­sin ja Team La­pu­an hy­vän­te­ke­väi­syys­tem­paus­ta, jos­sa ei pe­lat­tu jää­kiek­koa. Se osuus oli La­pu­an Ener­gia Aree­nal­la. Nyt poh­dit­tiin las­ten ja nuor­ten hy­vin­voin­nin tu­ke­mi­seen tar­vit­ta­via kons­te­ja.

– Elä­mäs­sä kaik­ki kul­mi­noi­tuu sii­hen, et­tä ih­mi­nen tar­vit­see toi­sia ih­mi­siä ym­pä­ril­leen. Yh­tei­sö, oli­pa se per­he, ys­tä­vät, jouk­kue tai työ­yh­tei­sö, an­taa voi­maa ja mer­ki­tys­tä, Tuuk­ka Rai­tis ki­teyt­tää.

Hän an­taa esi­merk­ke­jä ja pu­huu omas­ta lap­suu­des­taan mm. La­pu­an Vir­ki­än ju­ni­o­reis­sa ja sii­tä, mi­ten ur­hei­lu­jouk­kue tar­jo­si pa­ko­pai­kan ko­tie­lä­män myl­ler­ryk­sil­tä.

– Se oli yh­tei­sö, jos­sa opin vas­tuu­ta, tois­ten huo­mi­oon ot­ta­mis­ta ja pet­ty­mys­ten sie­tä­mis­tä. Ne ko­ke­muk­set ovat kan­ta­neet läpi elä­män, hän sa­noo.

Meh­met He­te­maj nos­taa omal­ta osal­taan per­heen mer­ki­tyk­sel­li­sek­si yh­tei­sök­seen.

– Olen jou­tu­nut pa­ke­ne­maan so­taa ko­ti­maas­ta­ni Ko­so­vos­ta 1992. Sii­nä ti­lan­tees­sa tär­kein tuki ja tur­va oli­vat per­heen­jä­se­net. Edel­leen­kin, kun teen tär­kei­tä pää­tök­siä, teen ne yh­des­sä per­heen kans­sa, He­te­maj ker­too.

Kun Tuuk­ka Rait­tiin nuo­ruus ei ai­na kul­ke­nut ta­va­no­mai­sia pol­ku­ja, yh­tei­söt oli­vat tu­ke­na ja an­toi­vat elä­män suun­nan. Hän ker­too läm­pi­mäs­ti iso­van­hem­pien ja mui­den su­ku­lais­ten mer­ki­tyk­ses­tä.

– Isoi­sä ja mum­mi oli­vat val­ta­van tär­kei­tä hah­mo­ja, jot­ka toi­vat läm­pöä ja tur­vaa. He opet­ti­vat, et­tä elä­mäs­sä pär­jää­mi­sen pe­rus­ta on luot­ta­mus ja vä­lit­tä­mi­nen. Hei­dän luo­naan tan­kat­tiin ta­val­lis­ta elä­mää.

Yh­tei­söl­li­syy­den mer­ki­tys ko­ros­tuu eri­tyi­ses­ti van­hem­muu­des­sa.

– Van­hem­muu­den kes­ki­ös­sä on yh­teys lap­seen, mut­ta myös sen ym­mär­tä­mi­nen, et­tä lap­sen täy­tyy saa­da re­piä it­sen­sä ir­ti. On van­hem­man teh­tä­vä mah­dol­lis­taa lap­sel­le tur­val­li­nen ym­pä­ris­tö, jos­sa ir­rot­tau­tu­mi­nen ta­pah­tuu, Rai­tis ko­ros­taa.

Hän poh­tii myös kou­lu­jen teh­tä­vää yh­tei­söl­li­syy­den vah­vis­ta­mi­ses­sa.

– Opet­ta­jien työ­kuor­ma on pai­su­nut vii­me vuo­si­na.. Hei­dän odo­te­taan ole­van vä­hän kaik­kea, te­ra­peut­te­ja, ku­raat­to­rei­ta, po­lii­se­ja. Kou­lun pe­rim­mäi­nen teh­tä­vä on kas­vat­taa ja opet­taa, mut­ta kou­lun ar­vos­tuk­sen ra­ken­ta­mi­nen al­kaa ko­to­na.

Kai­ken yti­mes­sä on se, et­tä pi­de­tään kiin­ni pe­ru­sa­si­ois­ta.

– Kaik­kea ei tar­vit­se si­lo­tel­la ja ym­mär­tää, jous­taa lo­put­to­mas­ti ja siir­tää pe­rä­lau­taa. Yh­teis­kun­ta ei voi mu­kau­tua jo­kai­sen yk­si­lön eri­tyis­tar­pei­siin vaan mei­dän kaik­kien on jos­sain vai­hees­sa so­peu­dut­ta­va yh­teis­kun­taan, Rai­tis muis­tut­taa.

Hän on kat­so­nut las­ten ja nuor­ten ar­kea pait­si kol­men ai­kuis­tu­van poi­kan­sa isä­nä, myös kou­lu­maa­il­man kaut­ta 30 vuot­ta. Suu­rin osa sii­tä on ol­lut eri­tyi­nen kou­lu­maa­il­ma sai­raa­la­kou­lun opet­ta­ja­na, reh­to­ri­na, psy­ko­te­ra­peut­ti­na ja kon­sul­toi­va­na eri­tyi­so­pet­ta­ja­na. Kas­va­tuk­sen ja ope­tuk­sen asi­an­tun­ti­ja­na hän haas­taa poh­ti­maan sitä, mikä on riit­tä­vän hy­vää kas­va­tus­ta ja kou­lu­e­lä­mää.

Ny­ky­ai­ka on mo­ni­mut­kais­ta­nut las­ten ja nuor­ten elä­mää. In­for­maa­ti­o­tul­va, so­si­aa­li­nen me­dia ja jat­ku­vas­ti kas­va­vat suo­ri­tus­pai­neet haas­ta­vat ke­hi­tys­tä.

– So­si­aa­li­nen me­dia tar­jo­aa maa­il­mas­ta usein hah­mot­to­man ja ra­jat­to­man ku­van. Se voi ol­la nuo­ril­le sekä voi­ma­va­ra et­tä kuor­mit­ta­ja, Rai­tis to­te­aa.

Hän kri­ti­soi yk­sin­ker­tais­tuk­sia, jois­sa kaik­ki las­ten ja nuor­ten käy­tös­haas­teet se­li­te­tään yh­del­lä te­ki­jäl­lä, ku­ten ny­kyi­sin her­käs­ti ADHD:lla.

– Le­vot­to­muus voi joh­tua mo­nes­ta asi­as­ta, ym­pä­ris­tös­tä, uni­va­jees­ta, lii­kun­nan puut­tees­ta tai jat­ku­vas­ta vi­ri­ke­tul­vas­ta. Ai­vot tree­naan­tu­vat sii­nä, mitä niil­lä tree­na­taan. Pi­tää ope­tel­la myös odot­ta­mis­ta ja tur­hau­tu­mi­sen sie­tä­mis­tä, Rai­tis muis­tut­taa.

Hän va­kuut­taa, et­tä kas­va­tus­työ ei ole ra­ket­ti­tie­det­tä. Lii­al­li­nen suo­rit­ta­mi­sen pai­ne voi joh­taa vää­ris­ty­nei­siin odo­tuk­siin sekä nuo­ril­le et­tä hei­dän van­hem­mil­leen.

– Ikä­vät tun­teet, suru, ah­dis­tus, pel­ko, ei­vät ole sai­raut­ta. Ne ovat osa elä­mää, ja nii­den kans­sa opi­taan elä­mään vain har­joit­te­le­mal­la.

Las­ten- ja nuo­ri­sop­sy­ki­at­ri­an osas­toil­la tär­kein hoi­to­muo­to on yk­sin­ker­tai­nen ja en­na­koi­ta­vis­sa ole­va, ai­van ta­val­li­nen ar­ki.

– Aa­mul­la he­rä­tään, syö­dään aa­mu­pa­la, men­nään kou­luun, syö­dään lou­nas, teh­dään läk­syt, ul­koil­laan. Päi­vään kuu­luu myös yh­teis­tä ai­kaa ja har­ras­tuk­sia. Il­lal­la teh­dään il­ta­toi­met ja men­nään ajois­sa nuk­ku­maan. Täs­sä elä­mi­sen ryt­mis­sä on sel­ke­ät raa­mit, jot­ka tu­ke­vat hy­vin­voin­tia. Kai­ken ei tar­vit­se ol­la jat­ku­vaa hy­pe­tys­tä. Ta­sai­nen ja jopa tyl­sä ar­ki on elä­män ydin­tä.

? Viikon kysymys ?

? Viikon kysymys ?