– Kyl­lä me olim­me tie­toi­sia äi­din di­ag­noo­sis­ta, mut­ta sitä ei kui­ten­kaan osan­nut­tu huo­mi­oi­da kai­kes­sa va­ka­vuu­des­saan. Hän osa­si skar­pa­ta ai­na, kun kä­vim­me pai­kan pääl­lä. Vas­ta, kun avi­o­puo­li­so ei enää jak­sa­nut, ja liit­to päät­tyi eroon, al­koi­vat äi­din sai­rau­den mu­ka­naan tuo­mat on­gel­mat avau­tua myös meil­le. Näin al­koi mei­dän per­heis­sä uu­si ar­ki, jol­lais­ta em­me osan­neet edes ku­vi­tel­la, Jari Pe­rä­lä ku­vai­lee äi­tin­sä muis­ti­sai­rau­den en­sim­mäi­siä mut­kia, jot­ka tu­li­vat vas­taan.