Min­na Vai­ni­on­pää
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Kun kou­lus­ta oli hiih­to­lo­ma, kol­mas­luok­ka­lai­sel­la Lil­ja Kos­ke­lal­la (9v) oli ti­lai­suus pääs­tä har­joit­te­le­maan jää­te­lön­myyn­tiä enon­sa Lari Rin­ta­mä­en kans­sa Ru­han Peh­mis­py­sä­kil­le. Ker­ta oli Lil­jal­le en­sim­mäi­nen, vaik­ka hän on kol­man­nen pol­ven peh­mis­myy­jä, sil­lä peh­mis­toi­min­nan yrit­tä­ji­nä toi­mi­vat Lil­jan äi­ti Lin­ne Kos­ke­la ja hä­nen vel­jen­sä Lari Rin­ta­mä­ki. Hei­tä en­nen peh­mi­sy­rit­tä­jä­nä oli hei­dän isän­sä Jali Rin­ta­mä­ki.

– Oli­han se mu­ka­va ja vä­hän jän­nit­tä­vä­kin päi­vä, mut­ta eno oli tosi hyvä opet­ta­ja. Meil­lä oli ki­vaa. Teh­tiin yh­des­sä peh­mik­siä, minä tein it­sel­le­ni, eno asi­ak­kail­le. Hän on niin no­pea pyö­räyt­tään peh­mik­sen, et­tä se näyt­tää ki­val­ta ja hel­pol­ta, mut­ta ei se ihan niin help­poa ole kuin mil­tä näyt­tää, Lil­ja tie­tää nyt sa­noa omas­ta ko­ke­muk­ses­taan.

Hän sai myös ope­tel­la an­ta­maan ra­has­ta ta­kai­sin.

– Suu­rin osa asi­ak­kais­ta mak­saa pank­ki­kor­teil­la, mut­ta ai­na jos­kus mak­se­taan kä­tei­sel­lä ra­hal­la. Pi­tää osa­ta las­kea esi­mer­kik­si, jos peh­mis mak­saa nel­jä ja puo­li eu­roa, niin pal­jon­ko pi­tää an­taa vi­to­sen se­te­lis­tä ta­kai­sin, tai kym­pis­tä, Lil­ja ker­too.

Hä­nen yk­si lem­pi­ai­neis­taan kou­lus­sa on ma­te­ma­tiik­ka, mut­ta myös teks­tii­li­kä­si­työt ja ku­vaa­ma­tai­to.

Peh­mis­py­säk­ki il­mes­tyi tänä vuon­na Mui­lun­tie 1 park­ki­a­lu­eel­la per­jan­tai­na 23.2. Yleen­sä peh­mis­tar­jon­nal­la on ilah­du­tet­tu ja yl­lä­tet­ty val­ta­tie 19 aja­vat juu­ri hel­mi­kuus­sa tal­vi­lo­ma­vii­koil­la. Se on ta­kuu­var­ma ke­vään merk­ki ja sii­tä het­kes­tä al­kaa ke­sän odo­tus.

– Minä pää­sin mu­kaan heti en­sim­mäi­se­nä lo­ma­päi­vä­nä­ni maa­nan­tai­na. Sil­loin peh­mis­ma­ku­na myy­tiin vaih­to­eh­to­na va­nil­jan rin­nal­la pää­ry­nää. Pää­ry­nä on mi­nun­kin lem­pi­ma­ku, vaik­ka hy­vää on kyl­lä myös suo­lai­nen ka­ra­mel­li, Lil­ja sa­noo.

– Jos ha­lu­aa, niin peh­mik­sen pääl­le voi­daan lait­taa vä­ri­käs­tä, suk­laa- tai lak­rit­sist­rös­se­liä, Oreo- tai Dajm -mu­ru­ja, Lil­ja lu­et­te­lee.

Hän ker­too, et­tä eri­tyis­tä jän­ni­tys­tä päi­vään toi se, et­tä yh­täk­kiä kes­ken päi­vän pa­loi säh­kö­su­la­ke.

– Täy­tyi vain lait­taa ki­os­ki het­kek­si kiin­ni ja läh­dim­me ha­ke­maan uut­ta su­la­ket­ta. Ai­kaa meni kui­ten­kin mat­koi­hin ja kor­jaa­mi­seen noin vii­si­tois­ta­mi­nuut­tia. Sit­ten saa­tiin taas peh­mis­ko­ne käyn­tiin, Lil­ja ker­too.

Hän suun­nit­te­lee, et­tä voi­si ke­sä­lo­mal­la­kin ol­la joi­na­kin päi­vi­nä apu­na peh­mis­ki­os­kil­la.

– Peh­mi­sen pyö­rit­tä­mis­tä voh­ve­liin pi­tää vain ah­ke­ras­ti har­joi­tel­la ja jää­te­lö­mas­sal­la täy­tyy ol­la oi­kea läm­pö­ti­la, et­tä sii­hen saa­daan oi­kea ra­ken­ne, Lil­ja poh­tii.

Hä­nel­lä oli hiih­to­lo­mal­la mo­nen­lais­ta mu­ka­vaa puu­haa peh­mis­ki­os­kil­la töis­sä ole­mi­sen li­säk­si. Haas­tat­te­lu­päi­vä­nä hän oli läh­dös­sä ka­ve­rei­den kans­sa Simp­si­öl­le las­ket­te­le­maan.

– Ja lop­pu­vii­kos­ta me­nem­me La­pu­al­ta ju­nal­la Hel­sin­kiin mum­man ja hä­nen ys­tä­vän sekä ys­tä­vän lap­sen­lap­sen kans­sa. Olem­me yö­tä ho­tel­lis­sa. Käym­me toi­se­na päi­vä­nä ai­na­kin Heu­re­kas­sa ja toi­se­na luon­non­tie­teel­li­ses­sä mu­se­os­sa, Lil­ja suun­nit­te­lee mum­man­sa Kris­tii­na Kos­ke­lan kans­sa tyt­tö­jen reis­sun si­säl­töä.