Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Pumppaamo kuvassa oikealla. Kuva on otettu viimeisten suurtulvien aikaan, kun joki paisui jo lähes kivijalkaan jokivarren taloissa. Löyhingissä alkaa nyt remontti, jossa uusitaan niin pumpputekniikka kuin sähköpuoli. Kuva: Benjam Pöntinen
Lapuanjoen pengerrysalueella Kaunissaaren takana sijaitseva Löyhingin pumppaamo kunnostetaan. Se on Suomen suurin tulvapumppaamo ja osa Lapuanjoen tulvasuojelurakennelmia.
Remontilla tavoitellaan kustannussäästöjä.
– Pumppaamolle uusitaan koneet sisälle ja vähän ulkopuolellekin, tietää Löyhingin pengerrysyhtiön puheenjohtaja Jari Mäkinen.
– Koko systeemi muutetaan. Siellä on nyt kardaanivetoiset potkuripumput, ja tilalle pannaan nykyaikaiset pystyakselipumput. Tarkoitus on pumpata vettä jokeen edullisemmin. Sinne tulee myös sähköpuolelle taajuusmuuttajat, silläkin saadaan säästöä.
Pumppaamo on rakennettu 1974, ja sen jälkeen siellä on tehty pieniä sähköremontteja ja asennettu yksi pienempi kuivatuspumppu.
– Tällä hetkellä siellä on kolme isoa pumppua, joista kaksi on ollut toiminnassa viime vuodet. Tilalle tulee nyt kolme uutta pumppua ja yksi kuivatuspumppu.
Mäkinen sanoo, että vanhojen pumppujen kanssa iso ongelma on esimerkiksi osien vaihtaminen.
– Ei näin vanhoihin vehkeisiin enää löydy osia. Jos vaikkapa kulmavaihteet rikkoutuvat, niin niitä pitäisi teettää käsityönä jollakin sepällä. Menee niin uniikiksi, että hinta pompsahtaa, Mäkinen tietää.
ELY remontoi, pengerrysyhtiö huoltaa
Tulvapumppaamon vesioikeudet omistaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ja se myös teettää remontin. Urakoitsijaksi on valittu Jukkola Systems Kokkolasta.
Pumppaamon kunnossapitovastuu on pengerrysyhtiöllä.
– Meillä on huollettavana sekä Löyhingin että Kullaan pumppaamo, joka sijaitsee Poutun ja Kaunissaaren välillä. Hyötyalueen maanomistajat maksavat huollon ja ylläpidon. Meillä on noin 60 000 euron vuosibudjetti, josta suurin osa menee sähköön ja sähkön perusmaksuihin, Mäkinen kertoo.
– Löyhingissä laskutetaan niin sanottua tehomaksua. Se tarkoittaa, että sähkön kulutuksen kapasiteetti mitataan vuoden korkeimman ampeerimäärän tunnista, ja sillä perusteella laskutetaan koko vuosi. Toki näin sähköä on silloin kun sitä tarvitaan, mutta meillä menee sähköön melkein 1000 euroa kuukaudessa, vaikkei pumppaamolla pidetä edes valoja päällä, Mäkinen erittelee.
– Nyt asennettavilla taajuusmuuttajilla yritetään nimenomaan saada sitä tehopiikkiä alemmas, jotta sähkölasku pienenee.
1,3 miljoonan projekti
Löyhinki on Suomen suurin tulvapumppaamo.
– Meillä tulee vettä laajalta alueelta hyötyalueen ulkopuolelta. Muilla pumppaamoilla esimerkiksi Kauhavalla ja Kankaankylällä pumpataan vain omia alueita, sitä varten on tehty eristysojat. Mutta meille tulee myös ylistarolaisia mettävesiä pumpattavaksi Liipantönkältä asti. Samoin osa Simpsiön valuma tulee meille Löyhinkiluomaa pitkin.
Pengerrysyhtiön hyötyalueeksi on rajattu vähän yli 2 000 hehtaaria. Hyötyalue on se alue, jonka maanomistajat maksavat kulut osituksen mukaan.
Kunnostuksen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa.
– Tämä on valtiolta merkittävä panostus alueelle. Tällä suojellaan paitsi peltomaata, myös valtion teitä.
Valmista maaliskuulla
Remontti alkaa syyskuun aikana, ja valmista pitäisi olla maaliskuulla.
– Joinakin aikoina saattaa olla Jokitiellä autonostureita, kun isoja komponentteja nostetaan, mutta Hellanmaahan ja Puhuroonmäelle pääsee kahtakin kiertotietä. Mitään valtavan pitkiä katkoja ei tien käyttöön ole tulossa.
Mäkinen sanoo, että toiveissa oli myös pumppaamon kohdan maantiesillan uusiminen.
– Siihen ei kuitenkaan tällä erää ollut rahaa. H-hetki koittaa sitten ensi keväänä, kun päästään testaamaan uusia pumppuja.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?