JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

? Viikon kysymys ?

Uutiset
21.6.2024 7.00

Myrkyllistä kauneutta

Suo­men su­ves­sa kas­vaa jouk­ko kau­nii­ta, kuk­ki­via kas­ve­ja. Tätä kau­neut­ta ihail­les­sa on kui­ten­kin hyvä pi­tää mie­les­sä, et­tä mo­net näis­tä kuk­ki­jois­ta ovat myr­kyl­li­siä. Luon­to­ku­vaa­ja Ben­ga Pön­ti­nen vink­kaa, et­tä myös La­pu­al­la Simp­si­ön met­sis­sä pää­see tu­tus­tu­maan näi­hin kas­vei­hin.

Ke­vään en­sim­mäi­siä kuk­ki­joi­ta on erit­täin myr­kyl­li­nen nä­siä (Daph­ne me­ze­reum). Se kuk­kii jo huh­ti­kuus­sa, en­nen pui­den leh­tien puh­ke­a­mis­ta. Sitä ta­va­taan lä­hes koko maas­sa, vain poh­joi­sim­mas­ta La­pis­ta se puut­tuu.

Nä­siä on hel­pos­ti tun­nis­tet­ta­va, pys­ty pen­sas, kor­keu­del­taan puo­les­ta met­ris­tä met­riin. Kuk­ka on vaa­le­an­pu­nai­nen tai si­ni­pu­nai­nen. Se viih­tyy eri­tyi­ses­ti kalk­ki­pi­toi­sil­la mail­la. Lop­pu­ke­säl­lä se tuot­taa kiil­tä­vän pu­nai­sia mar­jo­ja, jot­ka vä­rin­sä puo­les­ta saat­taa hou­ku­tel­la lap­sia poi­mi­maan nii­tä. Mar­ja on kui­ten­kin erit­täin myr­kyl­li­nen, sik­si lap­sia on­kin syy­tä opet­taa erot­ta­maan myrk­ky­mar­jat muis­ta pu­nai­sis­ta mar­jois­ta. Ah­ve­nan­maal­la nä­siä on rau­hoi­tet­tu.

Ke­vät­lin­nun­her­neen su­ku­lai­nen, kel­tai­nen niit­ty­nät­kel­mä, on useim­mil­le tut­tu pien­ta­reit­ten ja niit­ty­jen kuk­ka. It­se ke­vät­lin­nun­her­ne (Lat­hy­rus ver­nus) sen si­jaan on har­vi­nai­sem­pi met­siem­me ko­mis­tus, se suo­sii leh­to­jen mu­he­vaa mul­taa, jota Ete­lä-Poh­jan­maal­ta löy­tyy siel­tä tääl­tä. La­pu­al­la lin­nun­her­neen löy­tää var­mim­min Simp­si­ön rin­teil­tä.

Ku­ten useim­mat pal­ko­kas­vit, myös ke­vät­lin­nun­her­neen sie­me­net ovat myr­kyl­li­set. Ih­mi­sel­le kel­paa­mat­to­ma­na se on eh­kä ni­met­ty­kin lin­nun­her­neek­si. Se kuk­kii jo tou­ko-ke­sä­kuus­sa. Ke­vääl­lä kuk­ki­vat kas­vit useim­mi­ten kuih­tu­vat ku­kin­nan jäl­keen, mut­ta ke­vät­lin­nun­her­ne vain vah­vis­tuu lop­pu­ke­sää koh­ti men­tä­es­sä.

Kal­li­o­kie­lo (Po­ly­go­na­tum odo­ra­tum) on ete­läi­nen kas­vi. Sa­ta­kun­nan poh­joi­so­sis­ta al­ka­en ja Ete­lä-Sa­vos­ta poh­joi­seen päin se al­kaa har­vi­nais­tua, mut­ta yk­sit­täi­siä kas­vu­paik­ko­ja voi ol­la myös poh­joi­sem­pa­na. Kai­nuun, Poh­jois-Poh­jan­maan ja La­pin maa­kun­nis­sa se on rau­hoi­tet­tu.

Kal­li­o­kie­lo kuk­kii ke­sä­kuus­sa. Val­koi­set hel­mi­mäi­set ku­kat roik­ku­vat kuk­ka­var­res­ta yh­te­nä nau­ha­na. Kool­taan se on kan­sal­lis­kuk­kaam­me kie­loa kook­kaam­pi. Mar­jat ovat si­ni­mus­tia, ja niin ikään myr­kyl­li­siä. Mel­ko run­saa­na sitä esiin­tyy Simp­si­öl­lä.

Vuon­na 1967 Suo­mi täyt­ti 50 vuot­ta, ja sa­ma­na vuon­na kie­lo (Con­val­la­ria ma­ja­lis) va­lit­tiin Suo­men kan­sal­lis­ku­kak­si. Sen vie­no tuok­su ja ku­kan puh­das val­koi­suus ta­kaa­vat kie­lon py­sy­vän suo­si­on. Kuk­ka on ol­lut kes­to­suo­sik­ki mor­sius­kim­puis­sa kaut­ta ai­ko­jen.

Kie­lo le­vit­täy­tyy te­hok­kaas­ti juu­ri­ver­so­jen avul­la. Myös lin­nut le­vit­tä­vät kas­via uu­sil­le kas­vu­pai­koil­le. Kie­lon mar­jat ovat niin ikään pu­nai­set, ja vaik­ka ne lin­nuil­le kel­paa­vat, ih­mi­sil­le ja muil­le ni­säk­käil­le ne ovat myr­kyl­li­set.

Kie­lo kuk­kii tou­ko-ke­sä­kuus­sa. Ylei­se­nä se kas­vaa Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa, le­vin­nei­syy­den poh­jois­ra­ja kul­kee Kit­ti­län – Sal­lan kor­keu­del­la. Yk­sit­täi­siä esiin­ty­miä saat­taa ol­la vie­lä­kin poh­joi­sem­pa­na Suo­mes­sa.

Ben­jam Pön­ti­nen

? Viikon kysymys ?

? Viikon kysymys ?