Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Suomen suvessa kasvaa joukko kauniita, kukkivia kasveja. Tätä kauneutta ihaillessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että monet näistä kukkijoista ovat myrkyllisiä. Luontokuvaaja Benga Pöntinen vinkkaa, että myös Lapualla Simpsiön metsissä pääsee tutustumaan näihin kasveihin.
Kevään ensimmäisiä kukkijoita on erittäin myrkyllinen näsiä (Daphne mezereum). Se kukkii jo huhtikuussa, ennen puiden lehtien puhkeamista. Sitä tavataan lähes koko maassa, vain pohjoisimmasta Lapista se puuttuu.
Näsiä on helposti tunnistettava, pysty pensas, korkeudeltaan puolesta metristä metriin. Kukka on vaaleanpunainen tai sinipunainen. Se viihtyy erityisesti kalkkipitoisilla mailla. Loppukesällä se tuottaa kiiltävän punaisia marjoja, jotka värinsä puolesta saattaa houkutella lapsia poimimaan niitä. Marja on kuitenkin erittäin myrkyllinen, siksi lapsia onkin syytä opettaa erottamaan myrkkymarjat muista punaisista marjoista. Ahvenanmaalla näsiä on rauhoitettu.
Kevätlinnunherneen sukulainen, keltainen niittynätkelmä, on useimmille tuttu pientareitten ja niittyjen kukka. Itse kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) sen sijaan on harvinaisempi metsiemme komistus, se suosii lehtojen muhevaa multaa, jota Etelä-Pohjanmaalta löytyy sieltä täältä. Lapualla linnunherneen löytää varmimmin Simpsiön rinteiltä.
Kuten useimmat palkokasvit, myös kevätlinnunherneen siemenet ovat myrkylliset. Ihmiselle kelpaamattomana se on ehkä nimettykin linnunherneeksi. Se kukkii jo touko-kesäkuussa. Keväällä kukkivat kasvit useimmiten kuihtuvat kukinnan jälkeen, mutta kevätlinnunherne vain vahvistuu loppukesää kohti mentäessä.
Kalliokielo (Polygonatum odoratum) on eteläinen kasvi. Satakunnan pohjoisosista alkaen ja Etelä-Savosta pohjoiseen päin se alkaa harvinaistua, mutta yksittäisiä kasvupaikkoja voi olla myös pohjoisempana. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa se on rauhoitettu.
Kalliokielo kukkii kesäkuussa. Valkoiset helmimäiset kukat roikkuvat kukkavarresta yhtenä nauhana. Kooltaan se on kansalliskukkaamme kieloa kookkaampi. Marjat ovat sinimustia, ja niin ikään myrkyllisiä. Melko runsaana sitä esiintyy Simpsiöllä.
Vuonna 1967 Suomi täytti 50 vuotta, ja samana vuonna kielo (Convallaria majalis) valittiin Suomen kansalliskukaksi. Sen vieno tuoksu ja kukan puhdas valkoisuus takaavat kielon pysyvän suosion. Kukka on ollut kestosuosikki morsiuskimpuissa kautta aikojen.
Kielo levittäytyy tehokkaasti juuriversojen avulla. Myös linnut levittävät kasvia uusille kasvupaikoille. Kielon marjat ovat niin ikään punaiset, ja vaikka ne linnuille kelpaavat, ihmisille ja muille nisäkkäille ne ovat myrkylliset.
Kielo kukkii touko-kesäkuussa. Yleisenä se kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa, levinneisyyden pohjoisraja kulkee Kittilän – Sallan korkeudella. Yksittäisiä esiintymiä saattaa olla vieläkin pohjoisempana Suomessa.
Benjam Pöntinen
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?