Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Lu­ki­on ja Se­dun kam­puk­sel­la tu­va­lais­ten luo­kas­sa on rau­hal­lis­ta. Op­pi­laat ovat kes­kit­ty­nei­tä ku­kin omiin teh­tä­viin­sä. Joku et­sii tie­toa ne­tis­tä, toi­nen piir­tää säh­köis­tä ku­vaa, toi­nen opis­ke­lee ge­o­met­ri­aa. TU­VA­lais­ten ryh­mäs­sä jo­kai­sel­la on oma yk­si­löl­li­nen opis­ke­lu­suun­ni­tel­man­sa. Mut­ta mikä on TUVA? Kou­lu­tu­soh­jel­man nimi tu­lee sa­nois­ta "tut­kin­toon val­men­ta­va".

La­pu­al­la on kak­si TUVA-ryh­mää ja toi­nen am­mat­ti­oh­jaa­ja Kat­ja Tur­ja ker­too, et­tä TUVA on mo­nil­le vie­lä ai­ka ou­to jut­tu.

– TUVA tun­tuu ole­van mo­nel­le vie­lä tun­te­ma­ton asia tai sii­hen liit­tyy ai­na­kin jon­kin­lai­sia en­nak­ko­luu­lo­ja, Tur­ja sa­noo ja työ­pa­ri opet­ta­ja Ul­la Tii­tu on sa­maa miel­tä.

Tie­don li­sää­mi­nen on siis tär­ke­ää.

– TUVA-kou­lu­tus on tar­koi­tet­tu nuo­ril­le, joil­la ei ole toi­sen as­teen tut­kin­toa ja jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta tar­vit­se­vat val­men­ta­vaa kou­lu­tus­ta. Useim­mat tu­le­vat TU­VAan suo­raan pe­rus­kou­lus­ta tai jos yh­teis­haus­sa va­lit­tu pe­rus­tut­kin­to osoit­tau­tuu vää­räk­si va­lin­nak­si. TU­VAn ta­voit­tee­na on an­taa opis­ke­li­jal­le sel­lai­set opis­ke­lu­val­miu­det, joi­den avul­la opis­ke­li­ja voi ha­keu­tua lu­ki­o­kou­lu­tuk­seen tai am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen ja suo­riu­tua sen opin­nois­ta. Opin­to­ja voi teh­dä myös työ­pai­kal­la, jopa 20 vii­kon jak­so­na.

TUVA-kou­lu­tus­ta jär­jes­te­tään täl­lä het­kel­lä La­pu­an li­säk­si Sei­nä­jo­el­la, Ku­ri­kas­sa ja Äh­tä­ris­sä.

TU­VAs­sa nor­maa­lien kou­lu­ai­nei­den li­säk­si päi­vien ai­ka­na saa­te­taan käy­dä läpi mel­ko ar­ki­si­a­kin asi­oi­ta.

– Meil­lä kä­si­tel­lään ihan myös ta­val­li­sia ar­jen tai­to­ja. Ne voi­vat liit­tyä asu­mi­seen, ter­vey­teen, työ­e­lä­mään liit­ty­viä. Kaik­kea mitä nuo­ren on hyvä al­kaa hal­li­ta, kun men­nään koh­ti täy­si-ikäi­syyt­tä. TU­VAs­ta käy­dään myös tu­tus­tu­mas­sa eri­lai­siin jat­ko­kou­lu­tus­paik­koi­hin ja ne rää­tä­löi­dään nuor­ten omien tar­pei­den mu­kaan.

Ylä­kou­lun jäl­keen TU­VAan tul­lut Mint­tu Nur­mi on tyy­ty­väi­nen tä­hä­nas­ti­seen TUVA-ai­kaan­sa.

– Suun­nit­te­len me­dia-alan opin­to­ja jat­kos­sa, Nur­mi pal­jas­taa tä­män­het­ki­sis­tä suun­ni­tel­mis­ta.

Noo­ra Las­san­der on myös tyy­ty­väi­nen, et­tä va­lit­si TU­VAn.

– Tämä on ol­lut hyvä vaih­to­eh­to mi­nul­le, mut­ta en vie­lä ihan tar­kas­ti tie­dä mi­hin suun­taan tääl­tä, Las­san­der tuu­mii.

Vie­rei­ses­sä luo­kas­sa on myös tu­va­lai­sia. He ovat Uk­rai­nas­ta La­pu­al­le tul­lei­ta nuo­ria. Luo­kas­sa pe­reh­dy­tään pää­a­si­as­sa suo­men kie­len opis­ke­luun. Toi­nen tär­keä asia on op­pia, mi­ten suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta toi­mii ja mi­ten sii­nä toi­mi­taan. Suo­men kiel­tä ja suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria opet­taa uk­rai­na­lais­nuo­ril­le opet­ta­ja ja vas­tuu­oh­jaa­ja Riit­ta Luo­ma. Luo­man työ­pa­ri­na on am­mat­ti­oh­jaa­ja Jas­min Hie­tik­ko.

Oh­jaa­jat pu­hu­vat op­pi­lail­le sel­ke­äs­ti ja hi­taas­ti. Osa nuo­ris­ta osaa jo mel­ko hy­vin suo­mea, osal­le se on vie­lä työ­läs­tä. Opet­ta­jat ke­hu­vat uk­rai­na­lai­sia opis­ke­li­joi­ta sii­tä, et­tä he aut­ta­vat toi­nen toi­si­aan ai­na tar­peen tul­len. Ryh­mä on hy­vin tii­vis.

– Aloi­tim­me kai­kes­sa alus­sa ai­van pe­rus­teis­ta, sana ker­ral­laan. Suo­men kie­li ei ole ihan help­poa, Luo­ma ja Hie­tik­ko tie­tä­vät.

En­täs eng­lan­ti? On­ko sii­tä apua?

– Ei ko­vin pal­jon.

Osa uk­rai­na­lais­nuo­ris­ta osaa eng­lan­tia vä­hän, osa ei juu­ri­kaan. He ker­to­vat, et­tä heil­lä Uk­rai­nas­sa ei esi­mer­kik­si te­le­vi­si­on kaut­ta kuu­le eng­lan­tia yh­tä pal­jon kuin Suo­mes­sa. Ja on sel­vää, et­tä kun ol­laan Suo­mes­sa, maan kiel­tä oli­si hyvä osa­ta mah­dol­li­sim­man hy­vin. Eten­kin, kun moni heis­tä ai­koo jää­dä Suo­meen, ku­ten Mak­sym Zu­bov.

– Suun­nit­te­len opis­ke­le­va­ni Se­dus­sa hit­saa­jak­si. Ha­lu­ai­sin pääs­tä sen jäl­keen jo­hon­kin fir­maan hit­saa­jan töi­hin, nuo­ri mies suun­nit­te­lee.

Anas­ta­siia Bez­pal­ko taas täh­tää las­te­noh­jaa­jak­si. Hän on opis­kel­lut in­nok­kaas­ti suo­men­kiel­tä.

– Olen op­pi­nut ai­ka hel­pos­ti.

Bez­pal­ko oli har­joit­te­lus­sa päi­vä­ko­dis­sa La­pu­al­la. Siel­lä hän in­nos­tui jat­ka­maan opis­ke­lua las­te­noh­jaa­jak­si.

Kun päi­vä uk­rai­na­lais­ten TU­VAs­sa päät­tyy, toi­vot­ta­vat op­pi­laat opet­ta­jil­le hy­vää päi­vän­jat­koa. Koh­te­li­as käy­tös on opet­ta­jis­ta mu­ka­vaa.

– He ovat kii­tol­li­sia, iloi­sia ja tyy­ty­väi­siä. Toi­sin­kin voi­si ol­la, sil­lä olem­me kuun­nel­leet hei­dän ko­ke­muk­si­aan. On hyvä, jos elä­mä­ni­lo py­syy hy­vä­nä ja vah­va­na. Ke­vääl­lä hei­tä tu­lee ikä­vä, kun kou­lu päät­tyy ja he jat­ka­vat muu­al­la. Iloit­sem­me nuor­ten eteen­päin­me­nos­ta, opet­ta­jat to­te­a­vat.