JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

Uutiset
29.6.2025 9.00

Peltoseuroissa puhujana Suomeen rakastunut Aino Törni

Per­jan­tai­na 11.7. Ala­jo­en ky­tö­tu­val­la pi­det­tä­vien pel­to­seu­ro­jen pu­hu­ji­na on kak­si La­pu­al­la tun­net­tua pu­hu­jaa ja yk­si uu­dem­pi tut­ta­vuus. La­pu­a­lais­läh­töi­nen lää­kä­ri Kal­le Mäki on ak­tii­vi­nen yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­li­ja ja Kris­til­li­sen lää­kä­ri­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja. Nii­lo Ran­ta­la on pap­pi, muu­sik­ko ja toi­mit­ta­ja. Hän on isän­sä Ta­pa­ni Ran­ta­lan puo­lel­ta la­pu­a­lai­ses­ta su­vus­ta, ja on viet­tä­nyt lap­se­na pal­jon ai­kaa La­pu­an-mum­mo­las­sa.

Kol­mas pu­hu­ja on uk­rai­na­lai­nen, 27-vuo­ti­as suo­men ja su­ku­kiel­ten opis­ke­li­ja Ai­no Tör­ni Tu­run yli­o­pis­tos­ta. Hä­nen ni­men­sä on he­rät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta, kos­ka su­ku­ni­mi on sama kuin suo­ma­lai­sel­la so­ta­san­ka­ri Lau­ri Tör­nil­lä.

– Kun mat­kus­tin en­sim­mäi­sen ker­ran Suo­meen, en tun­te­nut maas­tan­ne muu­ta kuin muu­mit ja Man­ner­hei­min. Luen pal­jon, ja tu­lin os­ta­neek­si suo­ma­lai­sen so­ti­laan Lau­ri Tör­nin elä­mä­ker­ran. Mi­nul­le syt­tyi halu opis­kel­la suo­men kiel­tä, sil­lä ha­lu­sin tie­tää, mik­si täs­tä so­ti­laas­ta on ole­mas­sa ko­ko­nai­nen kir­ja.

Sii­tä al­koi mat­ka, joka on tuo­nut Ai­no Tör­nin asu­maan ja opis­ke­le­maan Suo­meen. Vuo­si sit­ten hän kävi La­pu­al­la oma-aloit­tei­ses­ti tu­tus­tu­mas­sa sen isän­maal­li­siin koh­tei­siin ja jat­koi sii­tä mat­kaa Ete­lä-Poh­jan­maan kan­sal­lis­pu­ku­pik­ni­kil­le.

Ai­no Tör­ni on lap­se­na kas­tet­tu or­to­dok­si­kirk­koon. Tu­tus­tut­tu­aan lu­te­ri­lai­suu­teen, hän kiin­nos­tui sii­tä ja al­koi ko­kea sen it­sel­leen so­pi­vam­mak­si. Ai­no liit­tyi Ki­o­vas­sa toi­mi­vaan sak­sa­lai­seen lu­te­ri­lai­seen seu­ra­kun­taan. Liit­ty­mis­tä edel­si pe­reh­dy­tys pa­rin kuu­kau­den kurs­sil­la ja kon­fir­maa­tio.

Kris­til­li­sis­sä kir­kois­sa on pal­jon yh­teis­tä. Esi­mer­kik­si Isä mei­dän -ru­kouk­sen hän on op­pi­nut uk­rai­nak­si. Vaik­ka hän osaa suo­mea jo hy­vin, hä­nen ru­kous­kie­len­sä on oma äi­din­kie­li.

Ai­no ku­vai­lee omaa us­ko­ne­lä­mään­sä yl­lät­tä­vän suo­ma­lai­seen ta­paan. Hän sa­noo, et­tei ole ”ko­vin us­ko­vai­nen”. Se tar­koit­taa, et­tei hän koe it­se­ään hurs­kaak­si ei­kä käy joka sun­nun­tai kir­kos­sa. Lu­te­ri­lai­suu­des­sa hän pi­tää sii­tä, et­tä se seu­raa ai­kaan­sa ja uu­dis­tuu ih­mis­ten elä­män muut­tu­es­sa.

– Lu­te­ri­lai­suu­des­sa ei ole vaa­ti­muk­sia, et­tä pi­tää ol­la juu­ri tie­tyn­lai­nen. Minä pi­dän lu­te­ri­lai­suu­den ope­tuk­ses­ta, et­tä kaik­ki ovat sa­mal­la vii­val­la riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä vir­hei­tä tai pa­haa ih­mi­nen on elä­mäs­sään teh­nyt. Kel­paan sel­lai­se­na kuin olen.

Ai­no Tör­ni tun­tee suo­ma­lai­sis­ta vir­sis­tä vas­ta yh­den, Maa on niin kau­nis, joka lau­le­taan uu­sim­mas­sa Tun­te­ma­ton so­ti­las -elo­ku­vas­sa. Hän on käy­nyt Suo­mes­sa kir­kos­sa, mut­tei ei ole ai­em­min saa­nut kut­sua suo­ma­lai­siin seu­roi­hin. Saa­tu­aan pu­hu­ja­kut­sun La­pu­an pel­to­seu­roi­hin hän ha­lu­si tie­tää tar­kem­min, mil­lai­nen puhe on hyvä seu­ra­pu­he. Hän roh­ke­ni ot­taa pu­hu­ja­kut­sun vas­taan, kun kuu­li, et­tä seu­rat ovat ta­val­lis­ten ih­mis­ten oma­eh­toi­nen har­taus­het­ki, jos­sa lau­le­taan vir­siä ja pi­de­tään pie­niä pu­hei­ta.

Ai­no ky­syi myös, mi­ten seu­roi­hin pu­keu­du­taan, ja so­pii­ko sin­ne esi­mer­kik­si suo­ma­lai­nen kan­sal­lis­pu­ku. Hän sai kuul­la: tot­ta kai! Kos­ka pel­to­seu­rat ovat osa La­pu­an päi­vän ja ko­ti­seu­tu­vii­kon­lo­pun juh­lia, kan­sal­lis­pu­ku käy eri­tyi­sen hy­vin. Ko­vin haus­kaa ja suo­ta­vaa on, jos seu­ra­pen­keis­sä näh­dään kan­sal­lis­pu­ku­ja, kört­ti­pu­ku­ja tai mui­ta pe­rin­ne­a­su­ja.

– Minä fa­ni­tan suo­ma­lai­sia kan­sal­lis­pu­ku­ja, ja olen juu­ri on­nis­tu­nut hank­ki­maan ruot­sin­kie­li­sen ran­ni­kon kan­sal­lis­pu­vun.

Pou­tun ky­läyh­dis­tys aloit­ti seu­ro­jen pi­don la­ki­al­la 1980-lu­vun puo­li­vä­lin paik­keil­la, mut­ta tark­kaa vuot­ta ku­kaan ei tun­nu muis­ta­van.

– Jos joku tuo meil­le pel­to­seu­roi­hin tie­don en­sim­mäi­sis­tä pel­to­seu­rois­ta, saa palk­ki­ok­si kah­vi­pa­ke­tin, La­pua-Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Iko­la lu­paa.

Seu­rat jär­jes­tää edel­leen La­pua-Seu­ra, kah­vi­tar­joi­lun Pou­tun ky­läyh­dis­tys. Vii­me vuo­det paik­ka on ol­lut Ala­jo­en ky­tö­tu­val­la.

Heli Kar­hu­mä­ki