Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Elämäkerta Anneli Jäätteenmäestä kertoo hänen tiestään lapsuusmaisemistaan Lapualta Helsinkiin, politiikkaan ja ensimmäisenä naisena suuren puolueen puheenjohtajaksi ja Suomen pääministeriksi. - Ehkä se mahdu muiden elämäkertojen joukkoon.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
”Näin kävi ensimmäiselle naispääministerille”, kuittaa Anneli Jäätteenmäki Anna-lehdessä vuonna 2019, noin 16 vuotta ministerieronsa jälkeen. Vasta tuolloin hän kuvasi tapahtumien aikaisia tuntojaan: kesä 2003 oli hänen elämänsä raskain.
Miten hänelle siis kävi? Jäätteenmäki rikkoi lasikattoja noustessaan ensimmäisenä naisena suuren puolueen, Keskustan, puheenjohtajaksi ja ensimmäiseksi pääministeriksi. Lasikattoja rikkonut jäi sirpaleiden alle, kun niin kutsuttu Irak-gate tai Irak-skandaali johti pääministerin eroon 18.6.2003, vain kaksi kuukautta tehtävään astumisen jälkeen.
Vielä vuonna 2019, samaisessa Anna-lehden haastattelussa Jäätteenmäki sanoi, ettei ole muistelujen aika. Nyt hän toteaa niiden aika olevan sillä erolla, ettei hän itse lopulta halunnut kirjoittaa kirjaa, vaan sen teki Lauri Kontro, päätoimittaja, osuustoimintajohtaja, lehdistöneuvos.
– Uinuvien muistojen, itse syvälle koteloimieni tapahtumien ajattelu ei ole ollut helppoa. Arkistojen kaivelu sai näkemään painajaisia, Jäätteenmäki kirjoittaa kirjan alkulehdillä.
Kontron mukaan kirjassa kuvataan Irak-skandaalin taustoja myös uusien, ennen julkaisemattomien dokumenttien valossa. Jäätteenmäki sanoo kirjassa olevan hänelle itselleenkin uutta. Sitä on hänen mukaansa paljon, muttei suostu erittelemään, mitä.
– Koskaan ei voi tietää, mitä menneisyydessä vielä tapahtuu, Jäätteenmäen alkutekstissä lukee.
Kommentti viitannee siihen, ettei Kontron kirjoittama kirja anna vieläkään Irak-skandaaliin yksiselitteistä totuutta, mitä tapahtui vuonna 2003.
– Sitä on vaikeaa, kenties mahdotonta saada, Kontro kirjoittaa.
Daavid ja Goljat. Jäätteenmäki ja demarien Paavo Lipponen.
”Taipumaton”-kirja käy hyvin kriittisesti läpi pääministeri Lipposen toimintaa. Lipposen julkistama tieto, että EU:n ruokavirasto on tulossa Suomeen, osoittautui täydelliseksi uutisankaksi. Sonera-skandaalissa ”Lipposen hallitus seurasi rannalta, kun iso laiva lähti uppoamaan”. Kirja kysyy, miten on mahdollista, että loistava, pörssiarvoltaan parhaimmillaan Nokian luokkaa ollut teleyhtiö voitiin ajaa konkurssin partaalle, ja epäilee, ettei totuus koskaan selviä.
Irak-skandaali sai alkunsa, kun Jäätteenmäki nosti eduskuntavaalien alla, 6.3.2003, käydyssä TV-väittelyssä esille Lipposen toiminnan USA:ssa. Hän paljasti tietoihinsa vedoten Lipposen vieneen presidentti George W. Bushille ja varapresidentti Dick Cheneylle lupauksen Suomen tuesta USA:n hyökkäykselle Irakiin. Lisäksi tämä oli kaupannut sinne suomalaista kranaatinheitinjärjestelmää.
Kohu nousi Jäätteenmäellä olleista papereista, jotka paljastuivat presidentti Tarja Halosen avustajalta Martti Manniselta saaduiksi. Jäätteenmäki oli ymmärtänyt saaneensa Manniselta (tai presidentiltä) luvan tuoda esiin tietoja, joita hän oli lähes kahden kuukauden ajan Manniselta saanut.
Seuraukset ovat tunnetut: Jäätteenmäki menetti demarien luottamuksen ja erosi pääministerin tehtävästä 18.6.2003.
Kohua seurasi suurta julkisuutta saatellut oikeudenkäynti, joka Kontron mielestä oli hyvin harvinaislaatuinen ja poliittisluonteinen. Jäätteenmäki oli syytteessä, koska hänen epäiltiin yllyttäneen Martti Mannista lähettämään salaisia tietoja presidentin kansliasta, mutta vapautettiin syytteistä
Sekä Jäätteenmäen että Mannisen puolustuksen näkökulma oli sama: asiakirjoissa ei ollut mitään salaista.
Tiesikö Tarja Halonen presidentin kansliasta Jäätteenmäelle faksatuista papereista vai oliko hän peräti kehottanut tätä lähettämään tietoja oppositiojohtajalle, mahdolliselle tulevalle pääministerille? Oli yleisesti tiedossa, että presidentti ja Lipponen olivat ulkopoliittisissa näkemyksissään hyvin eri linjoilla.
Näitä kysymyksiä pohdittiin julkisuudessa ja, kuten kirja osoittaa, niitä mietti Jäätteenmäki itsekseen, mutta myös lähimpien luottoihmistensä kanssa.
Kirjaan on kopioitu fakseista yksi. Se on päivältä 20.3.2003. Manninen selvittää siinä käymäänsä lounaskeskustelua presidentin kanssa.
– TP (tasavallan presidentti) antoi erityisesti tunnustusta siitä, että Jäätteenmäki oli keskustelussa parhaansa mukaan yrittänyt pitää TP:n erillään keskustelusta.
– En tiedä, onko päätelmäni oikea, mutta uskoisin TP:n halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi.
Kontron mukaan tämä viimeinen kommentti olisi julkisuudessa ollut poliittista dynamiittia.
Lipposen USA-vierailuja koskeneet muistiot tulivat julkisuuteen 11.3. Ne osoittivat Jäätteenmäen vaalitaistelussa esittämät väitteet oikeiksi. Julkisuudessa keskityttiin kuitenkin Jäätteenmäen toimintaan.
Kontro on sitä mieltä, että median nostamalla kohulla oli pääministerin kaatumiseen suuri, mahdollisesti jopa ratkaiseva merkitys.
Hän siteeraa muun muassa tuolloin kokoomuksen puheenjohtajana toiminutta Sauli Niinistöä:
– Kaikkia kiinnosti enemmän se, miten tieto oli hankittu kuin se, oliko se oikeaa vai väärää.
Jäätteenmäki sanoo tänään, että vuonna 2023 media seuraa tarkasti, mitä tasavallan presidentti ja Suomen ministerit sanovat kotimaassa ja ulkomailla. Se seuraa myös, mitä kulisseissa tapahtuu.
– Vuonna 2003 oli toisin. Media ei juurikaan kirjoittanut Suomen ulkopolitiikan sisällöstä, lupauksista, kannanotoista tai linjaeroista, vaikka Irak oli suuri kansainvälinen huolenaihe ja sotaan valmistauduttiin. Miksi ei kirjoitettu? Siihen pystyy vain media vastaamaan.
Irak-gaten käsittely haukkaa suuren osan kirjan kokonaisuudesta, mutta se alkaa Jäätteenmäen lapsuudesta, etenee Helsinkiin, jossa hän aloittaa lakiopinnot, osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan ja pikku hiljaa lähtee mukaan poliitiikkaan. Lapuan lakimiehen pestistä hän nousee sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskosken avustajaksi, eduskuntaan ja lopulta oikeusministeriksi. Ja niin edelleen.
Omaa puoluettaan hän ryhtyi aktiivisesti modernisoimaan yhdessä puoluetoverien Eeva Kuuskosken ja Mirja Ryynäsen kanssa. Kantava teema oli tasa-arvo. Kontron kirja ei ohita sitäkään näkökulmaa. Eikö Suomi ollut vielä valmis naispääministerille?
– Poliitikkojen elämäkertoja ilmestyy aika ajoin. Nyt ilmestyy minusta kirjoitettu kirja. Takana on 32 vuotta eduskuntatyötä. Eiköhän tämä sinne joukkoon mahdu, Jäätteenmäki sanoo nyt.
Jäätteenmäki kiittää hyvistä eväistä, jotka sai kotoaan ja kiitokset ansaitsevat myös opettajansa. Hän sanoo olevansa pohjalainen ja iloinen sekä ylpeä lapualaisista juuristaan.
Taipumaton? Sanomalehti Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen kuvasi keskustapuolueen puheenjohtajan paikkaa tavoitellutta Jäätteenmäkeä myönteisellä kaiulla itsepäiseksi tyypiksi. Jäätteenmäki on itse ironisoinut itseään kuvauksella ”kaistapäinen kolloo”, joka on Ilmari Turjan luonnehdinta eteläpohjalaisista ominaisuuksista.
– Olen pohjalainen hyvässä ja pahassa. Mutta pääasiassahan meillä pohjalaisilla on vain hyviä ominaisuuksia. Mitä kirjoitin Ilmari Turjan pohjalaisuusmääritelmästä pätee. En ole muuttunut. Pohjalaisuus ja lapualaisuus ovat iän myötä vain vahvistuneet. Antti Tuurin sanoin: viisaus on pohjalaissa vanhoissa naisissa, toivottavasti minussakin.
Kirjan lopputeksteissä Jäätteenmäki kertoo elämänohjeensa, joka on sitaatti ranskalaiselta elokuvaohjaaja Louis Mallelta: ”Henkilökohtaisesti haluaisin elämäni ehtoopuolella sanoa, että työssäni olen uurtanut pienen ja mutkaisen vaon, joka kuitenkin on oma vilpitön osuuteni ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.”
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?