Viikko
Kuukausi
6kk
Kalle Vaahtoniemi
@lapuansanomat.fi
Lapuan Tiistenjoelta löytyy paikka, joka on monelle enemmän kuin kyläbaari. Tarina-Tupa on koko kylän olohuone, johon on jo vuosikymmeniä keräännytty kokoustamaan, toimittelemaan ja kisailemaan tiedossa. Joskus Tarinaan on tultu jopa piiloon maatilan isännän töiltä. 1956 aloittanut legendaarinen Tarina-Tupa on Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva baari.
Tarinan alku juontaa juurensa Ahti ja Marjatta (os. Hakola) Laitilan yhteiseen kotiin. Käsistään kätevä Ahti ompeli talossa kyläläisille sarkahousuja ja takkeja. Rakennuksen hirsirunko oli siirretty paikalle lähistöltä ja tilaa oli aluksi vain keittiön ja kamarin verran.
Marjatta ajatteli, että Tiistenjoen aktiivinen kylä tarvitsee oman baarinsa, joten Tarina-Tupa avasi ovensa keväällä 1956.
Ahti lopetteli työt sarkavaatteiden parissa ja ryhtyi kiertämään maata läheisen Ulvisen lakkitehtaan edustajana. Ämmälänkirkkotiellä sijainnut lakkitehdas työllisti tuohon aikaan paljon kyläläisiä.
Edustajan työn ohessa Ahti toimi myös lehtien myyntimiehenä. Samaan aikaan Marjatta piti baaria ja pian sen kylkeen perustettiin myös kukkakauppa. Ensimmäiset kukat myytiin huhtikuussa 1959 Leppäsen Martan 50-vuotispäiville.
Tupaa laajennettiin vuosien varrella. Yläkertaan rakennettiin huoneita muun muassa apulaiselle, ja kukkakaupan valikoima täydentyi leluilla, kemikaliotuotteilla ja koruilla. Varsinkin kukkapuolella tarvittiin paljon apukäsiä ja töissä olikin paljon kylän nuoria tyttöjä. Moni heistä tulee vielä kaukaakin muistelemaan ensimmäistä kesätyöpaikkaansa.
Ahtin ja Marjatan lusikat mentyä jakoon vuonna 1976 Tarinaa pitivät muutaman vuoden ajan ensin Sinikka ja Reijo Latvala, jonka jälkeen Kaarina ja Martti Rintaniemi. Vuonna 1983 vetovastuun ottivat Leena ja Reijo Linjamäki. Alun perin viiden vuoden suunnitelma on venynyt jo 42 vuoteen.
– Meinasin ensin, että katsotaan nyt muutama vuosi. Mutta niin se vaan lipsahti, Leena naurahtaa.
Lapuan vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut baari on yhä aktiivinen koko kylän kokoontumispaikka. Tiloissa kokoonnutaan säännöllisesti esimerkiksi syntymäpäiville, vaalivalvojaisiin, eri yhdistysten kokouksiin, tietovisoihin tai ihan muuten vaan. Joskus se on toiminut jopa piilopaikkana. Nimensä mukaisesti tuvan seinät on tarinoita täynnä.
– Kerran yksi maatilan töihin kyllääntynyt renki tuli tänne isäntää pakoon. Käski mun sanoa heti, jos isäntä osaa tulla etsimään oikeasta paikasta. No osasihan se, joten huikkasin rengille isännän tulevan. Niin renki jätti puolityhjän tuopin ja savuavan tupakan pöytään ja pakeni vessaan piiloon. Kerroin isännälle, ettei renkiä ole näkynyt hetkeen, Leena muistelee huvittuneena.
Tarina-Tuvassa oli Lapuan ensimmäinen baari, jossa sisällä tupakointi kiellettiin vuonna 2004. Valta-osa otti kiellon vastaan mukisematta, mutta yksi isäntä ei tahtonut luopua pinttyneestä tavasta.
– Yhden kanssa muutaman kerran väännettiin asiasta. Koitti mennä vessaankin polttelemaan luullen, ettei kukaan muka huomaa, Reijo muistelee.
Vakioasiakkaita käy viikoittain, erityisesti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Tarinan tupa on monelle kuin oma olohuone, johon tullaan näkemään tuttuja ja toimittelemaan ilman erillistä sopimista.
– Ennen keskiviikkoisin oli aina viimeinen päivä jättää Veikkauksen kupongit. Siitä johtuen vakioporukka kokoontuu edelleen keskiviikkoisin tänne. Heille on muodostunut jo omat istumapaikat tänne, Reijo kertoo.
Viikonloppuisin ja kesäaikaan käy väkeä kauempaakin. Moni tulee muistelemaan menneitä, joku tuo polttariporukan ohikulkumatkalla, ja joskus joku palaa vuosien jälkeen katsomaan vanhoja paikkoja.
– Pääsiäisenäkin oli väkeä aivan ympäri Suomea ja aivan kaiken alan ihmisiä. On pappeja, pankkiireja, poliitikkoja ja rallikuskeja. Tämä paikka on monelle tosi tärkeä ja legendaarinen, Leena sanoo.
Vaikka ajat ovat muuttuneet, Tarinassa on haluttu säilyttää vanhaa ja paikallista tunnelmaa pienellä kansainvälisellä vivahteella.
Seiniä koristavat vanhat kuvat niin Virkiän kuin Amsterdamin Ajaxinkin jalkapallojoukkueista. Lisäksi seiniltä löytyy myös keräilyharvinaisuuksia, kuten Seppo Rädyn ja Kimmo Kinnusen rintanumeroita sekä Tiistenjoen oman pojan Ilari Seppälän ensimmäinen maajoukkuepaita nimikirjoituksella.
Kuluvia osia on uusittu, mutta muuten tilat on pidetty tarkoituksella mahdollisimman alkuperäisenä.
– Meinasimme jossain vaiheessa remontoida tilat uusiksi, mutta niin moni kylältä toivoi, että pidettäisiin vanhana. Nostalgia on osa paikan viehätystä, Leena sanoo.
Kerran kuussa järjestettävät tietovisat ovat pyörineet jo 11 vuotta. Sunnuntai-iltaisin Marko Makkosen järjestämä tietovisa kerää Tarinaan aina noin pari kymmentä osallistujaa.
Reijo kertoo, että yleensä tietovisoissa vallitsee kova taso. Usein kysymykset ovat haastavia. Kysymysten aiheina voi olla esimerkiksi Afrikan maiden pääkaupunkeja tai menneitä olympiavoittajia. Vuoden paras tietäjä palkitaan kiertopalkinnolla, metallisella tuopilla, johon on kaiverrettu kaikkien voittajien nimet.
Myös vaalien alla Tarinan seinällä on ollut perinteisesti veikkaus, jossa asiakkaat saavat arvuutella muun muassa paikkajakoa puolueiden välillä.
– Tietovisoihin saapuu osallistujia Seinäjoelta ja Vimpelistä saakka, Reijo tietää.
Joskus Tarina-Tuvasta kuulee puhuttavan ilon ja surun talona. Nimitys onkin osuva, sillä usein iloisia hetkiä tarjoilevan kyläbaarin tiskillä on myös vainajien muistolistoja. Baarin ohessa Leena pyörittää edelleen Marjatta Laitilan alulle panemaa kukkakauppaa. Kukkien ja sidontatöiden lisäksi valikoimaan kuuluu myös hautamuistomerkit. Leena valmistaa monivaiheiset kukkalaitteet ja havuseppeleet alusta asti käsitöinä.
– Usein teen niitä öisin, kun saa tehdä rauhassa, hän naurahtaa.
– Reijo on ollut muualla töissä, joten olen pyörittänyt molempia periaatteessa yksin. On tässä kieltämättä ollut lujalla. Viikonloput menee töissä ja viikon ainoa vapaapäivä maanantai kuluu sekin lähes aina asioiden hoitamiseen, Leena kertoo.
Leenan mielestä kova työnteko on suurin yksittäinen syy siihen, että Tarina-Tupa on pysynyt pystyssä pian jo 70 vuotta. Arki ei ole juurikaan muuttunut Linjamäkien aikana, vaikka maaseudun autioituminen näkyy luonnollisesti myös Tarinassa.
– Tietysti väki on kylällä vähentynyt. Meillä se näkyy erityisesti kukkakaupassa. Ennen ensimmäiset maatalon emännät olivat oven takana jo kuuden aikana aamulla. Viimeiset ihmettelivät vielä ilta kymmeneltä, että nytkö jo menee kauppa kiinni. Elettiin navettatöiden mukaan, Leena muistelee.
Ensi vuoden 70-vuotisjuhlavuosi ei ole näillä näkymin yhtä tapahtumarikas kuin kymmenen vuoden takainen juhlavuosi. 60-vuotista taivalta juhlittiin Tarina Festin muodossa, mikä osoittautui valtavaksi menestykseksi keräten jopa satoja kävijöitä. Tapahtuma oli niin onnistunut, että jatko-osa järjestettiin kahden vuoden kuluttua. Sen koommin Tarina Festiä ei ole enää järjestetty. Linjamäkien mukaan syynä on valtava työmäärä, jonka kyläbaarin omat festivaalit vaativat.
– Se vaatii valtavan työmäärän koko meidän suvultamme ja muutamilta ystäviltämme. Enää ei jaksa siihen lähteä, he sanovat.