JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hakuohjeet

Hae sivustolta-kenttään voi syöttää vapaasti hakusanoja.
Vapaassa tekstihaussa toimivat hakusanojen välissä seuraavat operaattorit (kirjoita operaattori aina ISOILLA kirjaimilla):

AND = kaikki sanat pitää esiintyä tekstissä
OR = joku sanoista pitää esiintyä tekstissä (jos hakusanojen välissä ei ole mitään operaattoria on oletusoperaattori OR)
NOT = Ensimmäinen sana esiintyy mutta jälkimmäiset eivät saa esiintyä tekstissä
? = kirjaimen tilalla merkitsee mitä tahansa merkkiä, esim. n?ki löytää noki, näki jne.
* = sanan lopussa merkitsee useampaa merkkiä, esim. auto* löytää sanat automaatti, autorata jne.
” = virkkeen tai sanaparin alussa ja lopussa hakee tarkalleen kirjoitetussa muodossa, esimerkiksi ”Matti Meikäläinen”

Haun tuloksena saat ruudulle osumien määrän sekä otsikkolistan jutuista, joissa hakusanat esiintyvät.
Napsauttamalla otsikkoa juttu ladataan sivulle. Mikäli hakutulos sisältää runsaasti juttuja, kannattaa tarkentaa hakumäärittelyä, jotta tulos saadaan suppeammaksi.
Avattuasi haluamasi jutun, pääset takaisin hakuun napsauttamalla selaimen Siirry sivu taaksepäin -painiketta.

Viikko

Kuukausi

6kk

Uutiset
12.6.2025 7.15

Tupa täynnä tarinaa

Kal­le Vaah­to­nie­mi
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

La­pu­an Tiis­ten­jo­el­ta löy­tyy paik­ka, joka on mo­nel­le enem­män kuin ky­lä­baa­ri. Ta­ri­na-Tupa on koko ky­län olo­huo­ne, jo­hon on jo vuo­si­kym­me­niä ke­rään­nyt­ty ko­kous­ta­maan, toi­mit­te­le­maan ja ki­sai­le­maan tie­dos­sa. Jos­kus Ta­ri­naan on tul­tu jopa pii­loon maa­ti­lan isän­nän töil­tä. 1956 aloit­ta­nut le­gen­daa­ri­nen Ta­ri­na-Tupa on La­pu­an van­hin edel­leen toi­min­nas­sa ole­va baa­ri.

Ta­ri­nan al­ku juon­taa juu­ren­sa Ah­ti ja Mar­jat­ta (os. Ha­ko­la) Lai­ti­lan yh­tei­seen ko­tiin. Kä­sis­tään kä­te­vä Ah­ti om­pe­li ta­los­sa ky­lä­läi­sil­le sar­ka­hou­su­ja ja tak­ke­ja. Ra­ken­nuk­sen hir­si­run­ko oli siir­ret­ty pai­kal­le lä­his­töl­tä ja ti­laa oli aluk­si vain keit­ti­ön ja ka­ma­rin ver­ran.

Mar­jat­ta ajat­te­li, et­tä Tiis­ten­jo­en ak­tii­vi­nen kylä tar­vit­see oman baa­rin­sa, jo­ten Ta­ri­na-Tupa ava­si oven­sa ke­vääl­lä 1956.

Ah­ti lo­pet­te­li työt sar­ka­vaat­tei­den pa­ris­sa ja ryh­tyi kier­tä­mään maa­ta lä­hei­sen Ul­vi­sen lak­ki­teh­taan edus­ta­ja­na. Äm­mä­län­kirk­ko­tiel­lä si­jain­nut lak­ki­teh­das työl­lis­ti tuo­hon ai­kaan pal­jon ky­lä­läi­siä.

Edus­ta­jan työn ohes­sa Ah­ti toi­mi myös leh­tien myyn­ti­mie­he­nä. Sa­maan ai­kaan Mar­jat­ta piti baa­ria ja pian sen kyl­keen pe­rus­tet­tiin myös kuk­ka­kaup­pa. En­sim­mäi­set ku­kat myy­tiin huh­ti­kuus­sa 1959 Lep­pä­sen Mar­tan 50-vuo­tis­päi­vil­le.

Tu­paa laa­jen­net­tiin vuo­sien var­rel­la. Ylä­ker­taan ra­ken­net­tiin huo­nei­ta muun mu­as­sa apu­lai­sel­le, ja kuk­ka­kau­pan va­li­koi­ma täy­den­tyi le­luil­la, ke­mi­ka­li­o­tuot­teil­la ja ko­ruil­la. Var­sin­kin kuk­ka­puo­lel­la tar­vit­tiin pal­jon apu­kä­siä ja töis­sä oli­kin pal­jon ky­län nuo­ria tyt­tö­jä. Moni heis­tä tu­lee vie­lä kau­kaa­kin muis­te­le­maan en­sim­mäis­tä ke­sä­työ­paik­kaan­sa.

Ah­tin ja Mar­ja­tan lu­si­kat men­tyä ja­koon vuon­na 1976 Ta­ri­naa pi­ti­vät muu­ta­man vuo­den ajan en­sin Si­nik­ka ja Rei­jo Lat­va­la, jon­ka jäl­keen Kaa­ri­na ja Mart­ti Rin­ta­nie­mi. Vuon­na 1983 ve­to­vas­tuun ot­ti­vat Lee­na ja Rei­jo Lin­ja­mä­ki. Alun pe­rin vii­den vuo­den suun­ni­tel­ma on ve­ny­nyt jo 42 vuo­teen.

– Mei­na­sin en­sin, et­tä kat­so­taan nyt muu­ta­ma vuo­si. Mut­ta niin se vaan lip­sah­ti, Lee­na nau­rah­taa.

La­pu­an van­hin yh­tä­jak­soi­ses­ti toi­min­nas­sa ol­lut baa­ri on yhä ak­tii­vi­nen koko ky­län ko­koon­tu­mis­paik­ka. Ti­lois­sa ko­koon­nu­taan sään­nöl­li­ses­ti esi­mer­kik­si syn­ty­mä­päi­vil­le, vaa­li­val­vo­jai­siin, eri yh­dis­tys­ten ko­kouk­siin, tie­to­vi­soi­hin tai ihan muu­ten vaan. Jos­kus se on toi­mi­nut jopa pii­lo­paik­ka­na. Ni­men­sä mu­kai­ses­ti tu­van sei­nät on ta­ri­noi­ta täyn­nä.

– Ker­ran yk­si maa­ti­lan töi­hin kyl­lään­ty­nyt ren­ki tuli tän­ne isän­tää pa­koon. Käs­ki mun sa­noa heti, jos isän­tä osaa tul­la et­si­mään oi­ke­as­ta pai­kas­ta. No osa­si­han se, jo­ten huik­ka­sin ren­gil­le isän­nän tu­le­van. Niin ren­ki jät­ti puo­li­tyh­jän tuo­pin ja sa­vu­a­van tu­pa­kan pöy­tään ja pa­ke­ni ves­saan pii­loon. Ker­roin isän­näl­le, et­tei ren­kiä ole nä­ky­nyt het­keen, Lee­na muis­te­lee hu­vit­tu­nee­na.

Ta­ri­na-Tu­vas­sa oli La­pu­an en­sim­mäi­nen baa­ri, jos­sa si­säl­lä tu­pa­koin­ti kiel­let­tiin vuon­na 2004. Val­ta-osa ot­ti kiel­lon vas­taan mu­ki­se­mat­ta, mut­ta yk­si isän­tä ei tah­to­nut luo­pua pint­ty­nees­tä ta­vas­ta.

– Yh­den kans­sa muu­ta­man ker­ran vään­net­tiin asi­as­ta. Koit­ti men­nä ves­saan­kin polt­te­le­maan luul­len, et­tei ku­kaan muka huo­maa, Rei­jo muis­te­lee.

Va­ki­oa­si­ak­kai­ta käy vii­koit­tain, eri­tyi­ses­ti kes­ki­viik­koi­sin ja sun­nun­tai­sin. Ta­ri­nan tupa on mo­nel­le kuin oma olo­huo­ne, jo­hon tul­laan nä­ke­mään tut­tu­ja ja toi­mit­te­le­maan il­man eril­lis­tä so­pi­mis­ta.

– En­nen kes­ki­viik­koi­sin oli ai­na vii­mei­nen päi­vä jät­tää Veik­kauk­sen ku­pon­git. Sii­tä joh­tu­en va­ki­o­po­ruk­ka ko­koon­tuu edel­leen kes­ki­viik­koi­sin tän­ne. Heil­le on muo­dos­tu­nut jo omat is­tu­ma­pai­kat tän­ne, Rei­jo ker­too.

Vii­kon­lop­pui­sin ja ke­sä­ai­kaan käy vä­keä kau­em­paa­kin. Moni tu­lee muis­te­le­maan men­nei­tä, joku tuo polt­ta­ri­po­ru­kan ohi­kul­ku­mat­kal­la, ja jos­kus joku pa­laa vuo­sien jäl­keen kat­so­maan van­ho­ja paik­ko­ja.

– Pää­si­äi­se­nä­kin oli vä­keä ai­van ym­pä­ri Suo­mea ja ai­van kai­ken alan ih­mi­siä. On pap­pe­ja, pank­kii­re­ja, po­lii­tik­ko­ja ja ral­li­kus­ke­ja. Tämä paik­ka on mo­nel­le tosi tär­keä ja le­gen­daa­ri­nen, Lee­na sa­noo.

Vaik­ka ajat ovat muut­tu­neet, Ta­ri­nas­sa on ha­lut­tu säi­lyt­tää van­haa ja pai­kal­lis­ta tun­nel­maa pie­nel­lä kan­sain­vä­li­sel­lä vi­vah­teel­la.

Sei­niä ko­ris­ta­vat van­hat ku­vat niin Vir­ki­än kuin Ams­ter­da­min Aja­xin­kin jal­ka­pal­lo­jouk­ku­eis­ta. Li­säk­si sei­nil­tä löy­tyy myös ke­räi­ly­har­vi­nai­suuk­sia, ku­ten Sep­po Rä­dyn ja Kim­mo Kin­nu­sen rin­ta­nu­me­roi­ta sekä Tiis­ten­jo­en oman po­jan Ila­ri Sep­pä­län en­sim­mäi­nen maa­jouk­ku­e­pai­ta ni­mi­kir­joi­tuk­sel­la.

Ku­lu­via osia on uu­sit­tu, mut­ta muu­ten ti­lat on pi­det­ty tar­koi­tuk­sel­la mah­dol­li­sim­man al­ku­pe­räi­se­nä.

– Mei­na­sim­me jos­sain vai­hees­sa re­mon­toi­da ti­lat uu­sik­si, mut­ta niin moni ky­läl­tä toi­voi, et­tä pi­det­täi­siin van­ha­na. Nos­tal­gia on osa pai­kan vie­hä­tys­tä, Lee­na sa­noo.

Ker­ran kuus­sa jär­jes­tet­tä­vät tie­to­vi­sat ovat pyö­ri­neet jo 11 vuot­ta. Sun­nun­tai-il­tai­sin Mar­ko Mak­ko­sen jär­jes­tä­mä tie­to­vi­sa ke­rää Ta­ri­naan ai­na noin pari kym­men­tä osal­lis­tu­jaa.

Rei­jo ker­too, et­tä yleen­sä tie­to­vi­sois­sa val­lit­see kova taso. Usein ky­sy­myk­set ovat haas­ta­via. Ky­sy­mys­ten ai­hei­na voi ol­la esi­mer­kik­si Af­ri­kan mai­den pää­kau­pun­ke­ja tai men­nei­tä olym­pi­a­voit­ta­jia. Vuo­den pa­ras tie­tä­jä pal­ki­taan kier­to­pal­kin­nol­la, me­tal­li­sel­la tuo­pil­la, jo­hon on kai­ver­ret­tu kaik­kien voit­ta­jien ni­met.

Myös vaa­lien al­la Ta­ri­nan sei­näl­lä on ol­lut pe­rin­tei­ses­ti veik­kaus, jos­sa asi­ak­kaat saa­vat ar­vuu­tel­la muun mu­as­sa paik­ka­ja­koa puo­lu­ei­den vä­lil­lä.

– Tie­to­vi­soi­hin saa­puu osal­lis­tu­jia Sei­nä­jo­el­ta ja Vim­pe­lis­tä saak­ka, Rei­jo tie­tää.

Jos­kus Ta­ri­na-Tu­vas­ta kuu­lee pu­hut­ta­van ilon ja su­run ta­lo­na. Ni­mi­tys on­kin osu­va, sil­lä usein iloi­sia het­kiä tar­joi­le­van ky­lä­baa­rin tis­kil­lä on myös vai­na­jien muis­to­lis­to­ja. Baa­rin ohes­sa Lee­na pyö­rit­tää edel­leen Mar­jat­ta Lai­ti­lan alul­le pa­ne­maa kuk­ka­kaup­paa. Kuk­kien ja si­don­ta­töi­den li­säk­si va­li­koi­maan kuu­luu myös hau­ta­muis­to­mer­kit. Lee­na val­mis­taa mo­ni­vai­hei­set kuk­ka­lait­teet ja ha­vu­sep­pe­leet alus­ta as­ti kä­si­töi­nä.

– Usein teen nii­tä öi­sin, kun saa teh­dä rau­has­sa, hän nau­rah­taa.

– Rei­jo on ol­lut muu­al­la töis­sä, jo­ten olen pyö­rit­tä­nyt mo­lem­pia pe­ri­aat­tees­sa yk­sin. On täs­sä kiel­tä­mät­tä ol­lut lu­jal­la. Vii­kon­lo­put me­nee töis­sä ja vii­kon ai­noa va­paa­päi­vä maa­nan­tai ku­luu se­kin lä­hes ai­na asi­oi­den hoi­ta­mi­seen, Lee­na ker­too.

Lee­nan mie­les­tä kova työn­te­ko on suu­rin yk­sit­täi­nen syy sii­hen, et­tä Ta­ri­na-Tupa on py­sy­nyt pys­tys­sä pian jo 70 vuot­ta. Ar­ki ei ole juu­ri­kaan muut­tu­nut Lin­ja­mä­kien ai­ka­na, vaik­ka maa­seu­dun au­ti­oi­tu­mi­nen nä­kyy luon­nol­li­ses­ti myös Ta­ri­nas­sa.

– Tie­tys­ti väki on ky­läl­lä vä­hen­ty­nyt. Meil­lä se nä­kyy eri­tyi­ses­ti kuk­ka­kau­pas­sa. En­nen en­sim­mäi­set maa­ta­lon emän­nät oli­vat oven ta­ka­na jo kuu­den ai­ka­na aa­mul­la. Vii­mei­set ih­met­te­li­vät vie­lä il­ta kym­me­nel­tä, et­tä nyt­kö jo me­nee kaup­pa kiin­ni. Elet­tiin na­vet­ta­töi­den mu­kaan, Lee­na muis­te­lee.

En­si vuo­den 70-vuo­tis­juh­la­vuo­si ei ole näil­lä nä­ky­min yh­tä ta­pah­tu­ma­ri­kas kuin kym­me­nen vuo­den ta­kai­nen juh­la­vuo­si. 60-vuo­tis­ta tai­val­ta juh­lit­tiin Ta­ri­na Fes­tin muo­dos­sa, mikä osoit­tau­tui val­ta­vak­si me­nes­tyk­sek­si ke­rä­ten jopa sa­to­ja kä­vi­jöi­tä. Ta­pah­tu­ma oli niin on­nis­tu­nut, et­tä jat­ko-osa jär­jes­tet­tiin kah­den vuo­den ku­lut­tua. Sen koom­min Ta­ri­na Fes­tiä ei ole enää jär­jes­tet­ty. Lin­ja­mä­kien mu­kaan syy­nä on val­ta­va työ­mää­rä, jon­ka ky­lä­baa­rin omat fes­ti­vaa­lit vaa­ti­vat.

– Se vaa­tii val­ta­van työ­mää­rän koko mei­dän su­vul­tam­me ja muu­ta­mil­ta ys­tä­vil­täm­me. Enää ei jak­sa sii­hen läh­teä, he sa­no­vat.