Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Minna Vainionpää
minna.vainionpaa@lapuansanomat.fi
Vanhassa lukiossa on ollut opetuskäytössä useita täytettyjä eläimiä ja hyönteiskokoelma. Niitä ei enää voitu siirtää uuteen lukioon, mutta jotain niille täytyi tehdä.
Lukion biologian opettaja Hanna Suopajärvi alkoi selvittää, voisiko eläinkokoelmalle olla kiinnostusta Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia ja harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Myös yleisölle avoimia tutustumiskohteita on kolme.
– Kun vanhan lukion irtaimiston kanssa piti tehdä lopullisia ratkaisuja, tiedustelin Luonnontieteellisen keskusmuseon kiinnostusta. Monien vaiheiden jälkeen koulun hyönteiskokoelma kokonaisuudessaan, ja pieni osa täytetyistä eläimistä, päätyi Helsinkiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon osaksi kansalliskokoelmaa. Viimeiset näytteet lähtivät Helsinkiin kesällä, Suopajärvi kertoo.
Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin Lapualta matkusti lopulta yhdeksän selkärankaista eläintä; harmaasieppo, huuhkaja, kalatiira, liejukana, selkälokki, taivaanvuohi, tilhi ja kaksi vesimyyrää.
– Kokoelmapäällikkö Hanna Laakkonen kertoi näistä selkärankaisnäytteiden, linnut ja nisäkkäät, museokäytöstä, että ne päätyvät osaksi museon tieteellisiä kokoelmia, jotka ovat avoimia kaikille tieteellisten tutkimuslaitosten tutkijoille koko maailmassa. He voivat mennä tutkimaan niitä paikan päälle, pyytää niistä valokuvia, tai kudosnäytteitä DNA-eristyksiä varten, Suopajärvi selvittää.
Täytetyt eläimet on viety myös Laji.fi -tietokantaan, josta niiden tiedot löytyvät.
Hyönteiskokoelma on päätynyt keskusmuseoon jo aikaisemmin.
– Tällä hetkellä Eläintieteen yksikön johtajana toimiva Pasi Sihvonen totesi meidän hyönteiskokoelmassa muutaman näytteen olleen asiallisesti etiketöityjä ja arvokkaita. Ne on liitetty osaksi kansalliskokoelmaa. Suuri osa näytteistä oli sellaisia, että niissä ei ollut etikettiä, mutta niitä hyödynnetään nyt Helsingin yliopiston biologian opintokokoelmassa. Sihvonen sanoin, että laatikossa on kattavasti eri hyönteislahkojen lajeja, joten siksi se on sovelias heidän opetuskokoelmaansa, Suopajärvi kertoo.
Vanhan lukion täytetyt eläimet ja hyönteiskokoelma ovat pääosin 1960-luvulta ja hankittu aikoinaan uudelle Kiviristin yhteiskoululle opetuskäyttöön. Kiviristin yhteiskoulu toimi oppikouluna Lapualla 1964-1974.
Siili nimeltä Mooses
Koulun kokoelmissa oli myös täytetty siili nimeltä Mooses, jolla on aivan omanlaisensa tarina. Siiliä ei enää ole, mutta sen tarina säilyy ja kulkee eteenpäin. Mooseksen tarinan ja tiedot on dokumentoinut intendentti Sakari Hanhimäki.
Täytetyn siilin Kiviristin yhteiskoululle ovat lahjoittaneet Pyhälahdet. Siilin mukaan oli liitetty myös kirje.
"Lähetämme tämän Mooseksemme koulunne hoitoon, kun se ei saanut elää vapaana ihmisten eläinten tuntemattomuuden takia. Kaikkea hyvää koulullenne toivotamme. Pyhälahdet. Käsinkirjoitettuun kirjeeseen on merkitty päivämääräksi 16.12.1966.
– Pyhälahdet ovat ilmeisesti ruokkineet ja pitäneet huolta tästä uros siilistä ja ovat antaneet sille jopa nimen. Siili on tästä syystä saanut vuosikymmenten ajan osakseen aivan erityistä huomiota lukion eläinkokoelman yhtenä jäsenenä, Hanna Suopajärvi toteaa.
Susi edustaa Ruhassa
Vanhan lukion eläinkokoelmaan kuulunut, omassa lasivitriinissään ollut, susi puolestaan on nykyisin Ruhan metsästysseuran majalla.
– Suden on 1960–1970 -luvulla ampunut ruhalainen metsästäjä Jussi Korkiamäki tarinan mukaan Alavuden Sydänmaalla. Sutta oli metsästämässä isompi joukko Etelä-Pohjanmaan alueelta. Tästä syystä me toivoimme, että saamme suden tänne meille näytille, kun vanha lukio jäi tyhjilleen ja sutta ei aiottu siirtää uuteen kouluun, Ruhan metsästysseuran puheenjohtaja Jani Hakola kertoo.
Susi on kaupungin omistuksessa ja Ruhan metsästysseuralla se on toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella.
– Onhan se vähän kärsineen näköinen. Yli 50 vuotta sitten eläintentäyttäjien taidot ja aineet ovat olleet vähän erilaisia kuin nykypäivänä. Vähän sen entisöintiä aluksi mietittiin, mutta Markku Natri asiantuntijana oli sitä mieltä, että sille ei kannata tehdä mitään. Se ei välttämättä kestäisi käsittelyä, Hakola toteaa.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?