Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Kysymykset kuntavaaliehdokkaille
1. Kerro lyhyesti itsestäsi. Ikä, ammatti, harrastukset.
2. Mikä on tärkein asia, johon haluat vaikuttaa Lapualla?
3. Pitäisikö kännyköille olla kouluihin täysi kielto?
4. Nykyinen kaupunginvaltuusto linjasi alakoulun lakkautusperusteeksi oppilasmäärän tippumisen 35:een. Yhdytkö tähän näkemykseen? Miten kehittäisit alakouluverkostoa?
5. Miten tasapainotat kunnan taloutta, veroja korottamalla vai palveluja leikkaamalla? Kommentteja.
6. Lapualle on suunniteltu ja osin jo rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaa. Tällä hetkellä isoin tuulivoimahanke on suunnitteilla Lamminnevalle. Mikä on kantasi hankkeeseen? Pitääkö kaupungin päättää tuulivoimaloiden etäisyydestä asutukseen nähden? Jos, niin mikä se on?
7. Lapuan kaupunki on taanut, lainoittanut ja tukenut tytäryhtiötään Simpsiönvuori Oy:tä muutamana viime vuonna noin 3,2 miljoonalla eurolla. Kantasi tähän. Miten Simpsiötä tulisi kehittää jatkossa ja miten suhtaudut tytäryhtiön tukemiseen jatkossa? Mikä on kantasi siihen, että kaupungin yhtiö pyörittää ravintolaa?
8. Miten parantaisit lasten ja nuorten hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia?
9. Lapua haluaa lisää asukkaita. Pitääkö kaupungin pyrkiä saamaan muuttovoittoa ulkomailta?
Elli Keltto
1. Olen 41-vuotias kahden lapsen äiti. Työurani olen tehnyt pitkälti julkisella sektorilla ja tällä hetkellä toimin Kelassa liiketoimintavastaavana. Viime vuosina työni on liittynyt pitkälti asiakaskokemuksen kehittämiseen ja digitalisaation edistämiseen. Aikani kuluu paljon lasten harrastusten parissa musiikkiopistolla, koripallokentillä ja jalkapallon parissa. Itsekin aloitin koriksen viime syksynä. Lisäksi tykkään käydä Nosteella nollaamassa teams-palavereiden täyttämät etätyöpäivät. Lisäksi rakastan hyviä tarinoita ja vähän väliä saan noutaa lisää luettavaa kirjaston varaushyllystä.
2. Tärkeintä on huolehtia siitä, että Lapua on turvallinen paikka jokaiselle lapselle ja nuorelle ja samalla paras paikka kasvattaa lapset ja elää kunkin perheen omannäköistä arkea. Pidetään huoli, että yhä useampi lapsiperhe löytäisi Lapuan vahvuudet ja haluaa tuoda perheensä tänne elämänmakuisen arjen pariin.
3. Olen vanhempana aika tiukka ruutuaikojen ja kännykkäsovellusten vahtija. Me aikuiset näytämme omalla toiminnallamme esimerkkiä lapsille ja päätämme miten perheessä suhtaudutaan kännykän käyttöön. Koulu ja koko kaupunki voi tukea perheitä ja antaa esimerkiksi tietoa ongelmista, joita kännyköihin ja ylipäänsä liialliseen ruutuaikaan liittyy. Kouluissa ei minusta kännykän käytölle ole perusteita varsinkaan alakouluissa. Välitunnit ovat hyvä tauon paikka oppituntien välissä ja silloin on hyvä aika olla kavereiden kanssa, pelata välituntipelejä ja opetella sosiaalisia taitoja. Oppitunneille kännykät eivät kuulu, vaan koulun tulee tarjota välineet opiskeluun. Huomioitava tosin on, että joskus terveydellisistä syistä voi olla tarpeen pitää kännykkää mukana myös koulupäivän aikana.
4. On totta, että ellei muutosta tule, tippuu lapsimäärät aika nopealla tahdilla tulevina vuosina. Oleellista on saada Lapualle lisää lapsiperheitä. Alakouluverkostoa pitää kehittää siten, että Lapualta löytyy erilaisia ja erikokoisia kouluja. Kyläkoulut voivat olla houkutteleva vahvuustekijä ja tuoda uusia asukkaita Lapualle. Missään nimessä lasten koulumatkat eivät saa olla kohtuuttomia ja haluaisin jokaiselle koululaiselle turvallisen koulumatkan ja riittävän lyhyet koulupaikat. Kouluverkostoa pitää kehittää lapsilähtöisesti oppilaiden etu edellä eikä säästöjen kautta.
5. Ensisijaisesti tasapanotan kunnan taloutta kehittämällä nykyisten palveluiden tehokkaampaa tuottamista. Lapualla on edelleen paljon tekemistä esimerkiksi digitalisaatioon liittyen. Sähköisten palveluiden käyttöönottoa edesauttaisi niiden parempi käytettävyys. Olisi myös paikallaan paneutua siihen, että mitä ovat kunnan perustehtävät ja keskittyisin ensisijaisesti niihin. Eli säästöä pitää tehdä aivan muusta kuin kouluista, esiopetuspaikoista, lasten liikuntaryhmien tilavuokrilla tai säästöperusteilla uimahallin pefleteistä (ympäristöystävällisyys on oma lukunsa). Jos prosessien kehittämisellä yms. ei riittäviä säästöjä saataisi aikaiseksi, niin sitten nostaisin veroja.
6. 1990-luvun lopulla kävimme usein Meri-Porissa ihmettelemässä tuulivoimaloita, joita sinne oli silloin rakennettu autotien viereen ja aallonmurtajille. Ne olivat hienoja ja usein veimme vieraita niitä jopa katsomaan. Ne olivat myös pieniä ja hiljaisia nykyisiin tuulivoimaloihin verrattuna. Nykyään tuulivoimaloita on pitkin rannikkoa ja Etelä-Pohjanmaata vähän joka puolella ja uusia hankkeita käynnistyy tiiviisti. Tuulivoima on uusiutuvana ja lähes päästöttömänä energiantuotantomuotona tärkeää Suomen energiatuotannolle ja houkuttelevaa kunnille verotulojen takia. Ympäristövaikutukset (esim. uhanalaiset eläimet) ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavat tekijät tulisi huomioida. Mielestäni jatkossa puhtaan energian hankkeita pitäisi saada laajemmin koko maahan sekä merialueille. Suhtautumiseni on siis ristiriitaisen myönteinen. Näin myös Lamminnevan kohdalla.
7. En tunne Simpsiön tapahtumia kokonaisuudessaan kuin siltä osin, mitä olen lehdistä lukenut. Lukemani perusteella olen ihmetellyt tapahtumia. Yleisesti olen sitä mieltä, että Simpsiön kehittäminen on koko Lapuan etu. Kehittäminen tulisi kuitenkin tehdä kestävästi ja avoimesti ja mahdollistamalla reilu kilpailu.
8. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan käytetyistä kaupungin tiloista ei pitäisi periä vuokraa lainkaan. Tämä on lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävää, koska siten esimerkiksi urheiluseurojen jäsenmaksut saataisiin alemmaksi ja monipuolliset harrastusmahdollisuudet mahdollisiksi tulotasosta riippumatta kaikille. Tämä olisi myös kilpailuvaltti, kun perheet miettivät mihin Seinäjoen ympäryskuntaan muuttaisivat.
9. Lapuan pitää saada muuttovoittoa. Se voi olla Suomesta ja se voi olla ulkomailta. Oleellista on houkutella uusia asukkaita ja erityisesti lapsiperheitä innostumaan juuri Lapuasta uutena kotikaupunkina. Me voimme tarjota mahtavat puitteet lapsiperheelle elää sekä hyvät työmahdollisuudet.
Maiju Kinossalo
1. Olen 41-vuotias kasvatus- ja opetusalan tutkija, opettaja, tietokirjailija, koulutuksen erityisasiantuntija ja projektipäällikkö. Olen äiti ja paluumuuttaja. Harrastan kansalaisopiston jumppia, puutarhahommia, lasten harrastuksia, koiralenkkejä sekä hömppä- ja tietokirjallisuutta. Järjestelen myös isovanhempieni tukipalveluita ja huomaan, millaisista sirpaleista palvelut muodostuvat. Tunnistan Lapuan parhaat puolet sekä ne mahdollisuudet, joita voimme menettää. Tarkastelen kehitettäviä asioita asiantuntemuksella ja tuon mukanani urani lasten ja nuorten identiteetin tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen parista lapualaisen päätöksenteon ytimeen.
2. Syy, miksi päätin antaa osaamistani käytettäväksi lapualaisen päätöksenteon ytimeen ovat lapset ja nuoret. Olen tehnyt koko urani lasten ja nuorten identiteetin rakentumisen tutkimuksen parissa ja opetuksen kehittämisessä. Lapualaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin täytyy panostaa erityispaljon. Siitä olemme koko yhteisönä kohdanneet kipeimmät esimerkit, minkä lisäksi kunnan hyvinvointiraportti ilmentää vakavia aukkoja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.
Yhteiskunnan varjopuolet haastavat koulua ja ihmisenä kasvamista enemmän kuin koskaan. Lapset ja nuoret etsivät itseään ja paikkaansa monimutkaisemmassa maailmassa kuin aiemmat sukupolvet. Siksi päätöksenteon on perustuttava syvälliseen ymmärrykseen näistä ilmiöistä.
Koulutus on kuntien tärkein tehtävä, ja kunnalliset päätökset määrittävät ne puitteet, joissa kasvatuksen ja opetuksen arki toteutuu. Koulu luo pohjan elämälle ja sivistykselle sekä tukee vanhemmuutta. Tätä ei voi kehittää mututuntumalla, vaan sen täytyy nojata tutkittuun tietoon.
Haluan vaikuttaa koko päätöksentekoprosessissa siihen ketjuun, joka ulottuu lapsiin ja nuoriin. Vaikka yksittäinen ihminen ei voi tehdä päätöksiä yksin, yksi henkilö voi olla ääni niille, jotka eivät voi sitä itse päätöksentekoon ulottaa. Olen myös äänestäjieni ääni. Urani lasten ja nuorten puolesta on puolestaan ääni lasten ja nuorten puolesta.
Voin lisätä ymmärrystä tutkitusta tiedosta tällä alalla ja tuoda sitä päätöksentekoon ja lisätä tutkitun tiedon huomioimista päätöksenteossa laajemminkin tutkijan ja pedagogin otteella.
Lapsiin ja nuoriin vaikuttavat myös maailmatilanne sekä ilmaston ja ympäristön tila.
Tunnen kasvatus- ja opetusalan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tuon osaamiseni yhteiseen käyttöön lapualaisen päätöksenteon ytimeen. Minulla on kolme vaalilupausta: 1) Koulutuksen asiantuntijuus päätöksenteon ytimessä. 2) Sivistys ja hyvinvointi kuuluvat kaikille: etsitään ratkaisuja yhdessä. 3) Tietoon perustuvaa päätöksentekoa, ei mututuntumaa. Niistä olen koonnut laajemmat kuvaukset sivuilleni.
3. Näyttöpäätteellä on vakavia haittavaikutuksia lapsen kehitykseen ja itse pyrin siihen, että lapsilleni hankitaan kännykkä vasta nuoruudessa, kun kaveripiirit laajenevat ja itsenäistyvät. Luokkahuoneessa lapsi ei tarvitse kännykkää ja alakouluikäinen lapsi pärjää mainiosti rannepuhelimella. Oppitunneilta kännykkä täytyy pitää poissa, jos sille ei ole pedagogista perustetta.
Täyskiellon (ml. välitunnut) rinnalla on mietittävä sitä, millaista muuta aktiviteettia välitunneilla on mahdollista toteutua. Mitä jos kännykkä on jollekin nuorelle se ainut pakopaikka sosiaalisesti painostavaa ilmapiiriä ja väylä esimerkiksi vertaistukeen tai huoltajaan ahdistavassa tilanteessa?
Hyvinvointiraportin mukaan lapualaislasten yläkoululaisten vastaamana alle puolella on koulussa sellainen aikuinen, jonka kanssa keskustella ja kolmasosa ei tunne oloaan turvalliseksi koulussa. Ennen kuin luomme täyskiellon, täytyy miettiä vakavasti näitä aukkoja.
Pitkäjänteisellä koulunuorisotyöllä on tutkitusti merkittävä mahdollisuus lisätä hyvinvointia ja mahdollisuus löytää kännykänkäytölle korvaavia toimia.
Nykyinen kaupunginvaltuusto linjasi alakoulun lakkautusperusteeksi oppilasmäärän tippumisen 30:een. Yhdytkö tähän näkemykseen? Miten kehittäisit alakouluverkostoa? Tämä on sama kysymys, kun kysyisimme, onko lähikouluperiaate meille tärkeää? Pidämmekö sitä arvossa laitamilla asuville lapsille entä heidän perheilleen? Mitä sitten, kun koulussa olisi 29 oppilasta? Voiko koulurakennusta hyödyntää enemmän kyläyhteisön kesken ja jakaa kuluja? Ovatko lapset kuluja vai ihmisenä kasvavia yksilöitä? Voimmeko nähdä kyläkoulut pienessäkin mittakaavassa arvokkaina olisivatko ne sittenkin eräs keino houkutella tänne uusia perheitä? En voi yhtyä tähän näkemykseen ennen kuin kuntapäättäjänä pääsen paikan päälle keskustelemaan tilanteesta lakkautusuhan alla olevien koulujen opettajien, perheiden ja lasten kanssa.
5. Kunnan talouden tasapainottaminen vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja, eikä sitä voi pelkistää vain veroihin tai leikkauksiin. On tärkeää tehdä vaikuttavia investointeja, jotka vahvistavat kunnan elinvoimaa ja ennaltaehkäisevät kalliimpia ongelmia myöhemmin. Esimerkiksi panostukset opetukseen, kuten syksyllä voimaan astuvaan oppimisen tuen uudistukseen, hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin vähentävät korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja säästävät pitkällä aikavälillä.
Veronkorotukset eivät saa olla automaatio, mutta niitäkään ei voi sulkea pois, jos vaihtoehtona on keskeisistä palveluista, kuten opetuksen tai varhaiskasvatuksen resursseista, leikkaaminen. Kunnan pitää myös kehittää palvelujaan kustannustehokkaasti, kuten nytkin, toki vielä pienimuotoisesti, mutta lupaavasti luonnonmukaistetaan nurmialueita niityiksi ja vähennetään viheralueiden ylläpitävää leikkaamista, ja tekemällä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi kunnan on houkuteltava uusia asukkaita ja yrityksiä, sillä vahva elinvoima tuo lisää verotuloja ja vähentää talouspaineita.
Taloutta on pidettävä kunnossa, mutta se on tehtävä viisaasti ja pitkäjänteisesti, ei lyhytnäköisillä leikkauksilla, jotka voivat johtaa suurempiin menoihin tulevaisuudessa. Kun hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään tietoon perustuen mututuntuman sijaan, voidaan välttää taloudellisia riskejä ja säästää pitkällä aikavälillä.
Työllisyysaluemuutoksessa kunta sai merkittävän mahdollisuuden ja roolin. Ehkä voisimme kannustaa kuntalaisia myös osuuskuntayrittäjyyteen, joka voisi lisätä työllisyyttä, elvyttäisi hävinneitä palveluita, kuten vanhusten päivätoimintaa sekä toisi verotulojakin.
6. Tuulivoima on tärkeä osa kestävää energiantuotantoa, mutta sen sijoittaminen edellyttää huolellista harkintaa. Tutkimukset osoittavat, että tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta vaikuttaa merkittävästi niiden hyväksyttävyyteen. Melutasot eivät yleensä ylitä terveydelle haitallisia rajoja, mutta asukkaiden kokema häiriö ja maisemalliset vaikutukset ovat keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä. Siksi kaupungin on perusteltua päättää tuulivoimaloiden etäisyydestä asutukseen nähden. Hyvä kompromissi voisi olla vähintään 1,5–2 kilometriä, mutta päätökset tulee tehdä paikallisten olosuhteiden ja asukkaiden näkemykset huomioiden. Tavoitteena on ratkaisu, joka tukee sekä uusiutuvan energian kehittämistä että asukkaiden elämää.
Tuulivoima tuo kunnalle merkittävästi taloudellista hyötyä, mutta Lamminnevan tuulivoimapuiston tieltä kaadetaan myös mittavasti luontoa, jolla on itsessään arvoa. Kantani tuulivoimahankkeisiin on kuitenkin myönteinen.
Kunta voisi tukea asukkaidensa aurinkoenergiarakentamista esimerkiksi myöntämällä kiinteistöveronalennusta aurinkoenergiavoimalan hankkineille. Tämä kannustin edistäisi Lapualla jo tehtyä hyvää työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja kannustaisi kuntalaisia osallistumaan siihen omilla ratkaisuillaan. Samalla se vahvistaisi kaupungin vetovoimaa uusille asukkaille ja rakentajille sekä parantaisi kunnan imagoa ympäristöystävällisenä ja edistyksellisenä paikkakuntana.
7. Simpsiön kehittäminen ja siihen liittyvä kaupungin tuki on monisyinen kysymys. Lähtökohtaisesti kunnan ydintehtäviin eivät kuulu matkailuyritystoiminnan pyörittäminen tai ravintolatoiminta, mutta toisaalta Simpsiö on kuntamme tärkeä matkailuvaltti ja sen kehittäminen voi parantaa vetovoimaamme.
Kaupungin lainoittaminen on voinut olla välttämätön panostus, jos muuta lainoittajaa ei ollut saatavilla. En ole tähän tapaukseen riittävän hyvin perehtynyt, että voisin aukottomasti vastata. On tärkeää miettiä pitkän aikavälin ratkaisuja: miten alueen kehittäminen voidaan turvata ilman, että kaupunki joutuu kantamaan taloudellista riskiä.
On hyvä, että Simpsiön ympärivuotista toimintaa on kehitetty, ja esimerkiksi Kerkän myötä alueella on potentiaalia vahvistaa Lapuan matkailua ja elinvoimaa. Toivottavasti jatkossa alueen yritykset ja uudet yrittäjät voivat viedä kehitystä eteenpäin niin, että myös ravintolatoiminta pysyy kannattavana ilman kaupungin jatkuvaa tukea. Myös se on huomioitava, että tällaisiin hankkeisiin liittyy aina taloudellisia riskejä, kuten mahdollinen konkurssi. Jatkossa on syytä arvioida huolellisesti, millä keinoin Simpsiön kehittämistä voidaan tukea kestävällä tavalla, joka ei rasita kunnan taloutta.
8. Syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisväkivallan vähentäminen, osallisuuden parantaminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen eivät tapahdu sattumalta, ja ne edellyttävät tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja.
Itse lähdin Lapualta maailmalle 20 vuotta sitten. Muistan jo nuorena pohtineeni, että Lapua antaa nuorille mahdollisuuksia lähteä ja menestyä, mutta niitä mahdollisuuksia olla ei ole Lapualla riittävästi. Vieläkin on niin, että jokaiselle lapualaislupaukselle ei löydy kohtuullista tai turvallista ajanvietettä täältä, turvallista joukkoa tai paikkaa. Kaikki eivät koe nykyisiä toimia itselleen houkutteleviksi. Vieläkin liian moni vetäytyy tai kasaantuu surun tai ilkivallan joukkoihin. Syyt ovat moninaisia. Nuorten elämä on kuitenkin tässä ja nyt. Se on arvokasta. On mahdollisuuksia sulkevaa nähdä heidät vain tulevaisuutena!
Tärkeää on, että käytetään hyväksi olemassa olevaa tutkimusta, aiempien hankkeiden parhaita käytänteitä sekä lasten ja nuorten omia ideoita. Merkittävä ja tutkitusti hyväksi todettu keino on panostaa koulunuorisotyöhön. Sen on havaittu pitkäjänteisesti toteutettuna ehkäisevän kiusaamista ja lisäävän osallisuutta ja hyvinvointia. On siis olemassa keino, jolla tätä voidaan ratkaista. Siksi ajan koulunuorisotyön lisäämistä lapualaisiin kouluihin alakouluilta toiselle asteelle.
Lisäksi voimme parantaa kunnan ja koulujen kykyä hyödyntää avoinna olevia hankeavustuksia ja muuta taloudellista tukea eli siis tarjolla olevaa rahaa myös ulkopuolelta, jotta kehittämistyölle saadaan lisäresursseja. Tätä mallia voidaan laajentaa myös maksuttomien harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen ja ikääntyvän väestön palveluiden ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Voisimmeko esimerkiksi hankerahoituksella kannustaa ja palkata lisää kuntalaisia valmennus- ja vapaa-aikatoiminnan järjestämiseen? Tai voisimmeko hankerahalla osallistaa nuoria osallistumaan itse vapaa-ajan harrastusten toiminnan kehittämiseen tai tekijöiksi? Olen hakenut, toteuttanut ja johtanut hankkeita, joissa lapsia ja nuoria on monin tavoin huomioitu ja kohdattu. Hankkeet eivät missään nimessä ole humppaa, vaan arvokas lisäresurssi. Hankkeet voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että niistä jää käytänteet osaksi kehityksen kohteena olevaa arkea.
Nuorisobarometrin (2024) valossa näen, että jos onnistumme lisäämään nuorten uskoa omaan tulevaisuuteensa sekä koettuun maailmantulevaisuuteen kunnassa ja kuntana, meille halutaan jäädä ja meille halutaan tulla sekä tuoda perheitä muualta.
9. Kaupungin väestökehityksen suunta on tärkeä kysymys, ja olen käynyt esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liiton tilaisuuksissa, joissa on esitetty tilastoja ja ennusteita alueemme veto- ja pitovoimasta. Valitettavasti syntyvyys on ollut laskussa jo pitkään, eikä maakunnassamme tapahdu merkittävää maan sisäistä muuttovoittoa, vaan päinvastoin, meiltä muutetaan pois.
Tilastojen valossa ainut tällä hetkellä Lapuan väkilukua nostava muuttovoitto tulisi maahanmuutosta. Voimme ja meidän tuleekin panostaa myös maansisäiseen muuttovoittoon, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä esimerkiksi imagon, houkuttelevuuden, työpaikkojen tai etätyömahdollisuuksien edelleen kehittämisessä ja perheitä koskevien palveluiden pysyvyydessä.
On todennäköistä, että nykyisten palveluiden säilyttämiseksi ja kunnan elinvoiman turvaamiseksi tarvitsemme myös kansainvälistä muuttovoittoa.
Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että Lapua on houkutteleva ja toimiva asuinpaikka kaikille – olipa kyseessä nykyinen, uusi tai mahdollisesti palaava asukas. Itse olen paluumuuttaja, ja toin tänne perheeni luonnon, laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja monipuolisen harrastusrepertuaarin perässä. Tärkeää on pyrkiä säilyttämään sitä hyvää, mitä meillä on ja tekemään siitä veto- ja pitovoimavaltti.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?