Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Mira Uusihauta-Koivu
@lapuansanomat.fi
– Nyt täytyy sanoa, että olen lähes sanaton, kiteyttää Heikki Keisala tunnelmiaan Vanhan Karhunmäen pihapiirin pimenevässä illassa.
Hänen ympärillään on iso joukko kuorokavereita, osa monen vuosikymmenten ajalta tuttuja. Karhunmäen Seudun sekakuoron puheenjohtajana yli parinkymmenen vuoden ajan toiminut Keisala on saanut yllätyksekseen nimikkokuusen taimen Karhunmäen pihapiiriin. Ollaan kutakuinkin kuoron viimeisessä kokoontumisessa ja kuorolaiset halusivat kiittää pitkäaikaista kuoron puheenjohtajaa ja mikä sen parempi tapa kuin kuusentaimen istutus ja luonnollisesti sen julkistus laulun kera. Tunnelmat ovat haikeat mutta kiitolliset.
– On aika kiittää ja kättä puristaa, nyt meidät yhteen liittää Wanhan opiston mäki, toteaa eräs kuorolainen Marjatta Vielma.
Haikeutta lisää se, että pitkäaikaisen kuoron tarina alkaa olla loppusilausta vaille valmis. Monien vuosikymmenten ajan se on koonnut samanhenkiset yhteen. Mikään ei ole tullut täysin itsestään, monia käytännön asioita on pitänyt järjestellä ja yksi luottojärjestelijöistä on ollut Keisala.
– Kiitos Heikki kaikesta, että olet pitänyt langat käsissä ja ollut tärkeä tekijä kuorolle, ympärille kokoontuneet kuorolaiset vakuuttavat yhdestä suusta.
Toinen julistettava on kuoron perustaja ja kuoronjohtaja kanttori Paula Pääkkönen. Kuoron perustamisen alkusanat menevät 42 vuoden taakse. Hetki on myös Pääkköselle liikuttava, koska nyt kuoron tarina on tulemassa arvoiseensa päätökseen.
– Asuimme silloin 80-luvulla täällä Karhunmäessä perheeni kanssa ja pitihän sitä nyt maan vanhimmassa körttiopistossa olla kuoro, jossa lauletaan siioninvirsiä. Täällähän on ollut musiikkilinjakin. Lähdin kuoroa mielelläni perustamaan ja kuoronjohtajaksikin ja sitä myöten pestiä on riittänyt. Nyt katsoin kuitenkin, että on aika todeta, että aika aikaansa kutakin.
Vuosien varrella kuorolaisia on tullut ja mennyt, osa on ollut alusta saakka mukana. Monet kuorolaiset ovat kyläläisiä Vanhan Karhunmäen lähistöltä, mutta myös Lapualta, Nurmosta, Ylistarosta, Seinäjoelta ja Kuortaneeltakin asti on kuljettu kertaviikkoisiin harjoituksiin. Harjoituksissa on keskitytty siioninvirsiin ja muihin hengellisiin lauluihin.
– Tuleeko nyt siioninvirsien laulamiseen aukko, Pääkkönen jää pohtimaan...
Harjoitusten lisäksi kuorolaiset ovat käyneet paljon myös esiintymässä ja sen lisäksi on tehty kuoromatkoja, myös ulkomaille. Niiden järjestämisessä Keisala on ollut isossa roolissa.
– Voi kyllä niissä matkoissa on ollut paljon järjestelemistä, sopimista, mutta olen pitänyt siitä hommasta todella paljon ja kun saa kivojen ihmisten kanssa tehdä ja olla, niin mikäs siinä, Keisala toteaa.
Pääkkönenkin muistaa, että kun hän oli perheineen ulkomailla töissä, niin kuoro tuli sinnekin esiintymään.
Kuorolaulun äärelle kokoontuminen on ollut tärkeää mutta yhdeksi oleelliseksi osaksi siihen on liittynyt itse Wanha Karhunmäki.
– Kökät ja muut tapahtumat, apuihin on tultu aina kun vain on päästy. Heikki Keisala on Eeva vaimonsa kera yhden jos toisenkin kerran ollut koollekutsujana kökkiin ja talkoisiin, kun Wanhan Karhunmäen tiluksilla ja rakennuksilla on apua tarvittu, Vielma kertoo ja lisää, että vanhat tilat ovat vaatineet huoltamista ja talkoolaisia on löytynyt aina omasta porukasta, vaikka toki väki ja voimat vähenee.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?