Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Tohtorismies Pirkka (Aleksi Falk) ja Likka (Heidi Pouhula) ovat pitäneet seurustelusuhteessaan parin vuoden tauon ja nyt olisi aika kihlajaisten näytelmässä Eila, Rampe ja huonot keenit.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Kenellä ne huonot keenit on, Eilalla vai Rampella vai jollain muulla? Millaiset ne ovat vai ovatko ne edes oikeasti huonot?
Yllättäviä, oikeastaan mahdottomia, käänteitä on luvassa Kanto-teatterin ”kunnon kesäisessä maalaiskomediassa”, Eila, Rampe ja huonot keenit -näytelmässä.
– Kunnon kesäisellä maalaiskomedialla tarkoitan sitä, että tämä ei ole yleisön naurattamista, jota joskus halvallakin näkee tehdyn, vaan kyllä tässä on kotiin vietäväksi asioita. Se on juuri Sinikka Nopolaa, sanoo ohjaaja Eija-Irmeli Lahti.
Luhurikan kesäteatteri herää eloon pitkästä aikaa, sillä viimeksi siellä pyörivät esitykset vuonna 2017. Vuonna 2021 kuolleen Sinikka Nopolan kirjoittama näytelmä saa ensi-iltansa perjantaina 7. heinäkuuta ja sitä esitetään kaikkiaan kymmenen kertaa 2. päivään elokuuta saakka.
– Minulla on ne huonot keenit, paljastaa Likka, (Heidi Pouhula) Eilan ja Rampen tytär, joka on menossa kihloihin Pirkan (Aleksi Falk) kanssa.
– Näette sitten, kuinka huonot keenit ovat, Heidi Pouhula vihjaa ja toteaa Likan olevan äitinsä jatke.
– Oon vähän tunnekylmä välillä ja sanon, mitä sylki suuhun tuo, Pouhula kuvaa roolihenkilöään.
Pirkka on tohtorismies, ehkä vähän turhan kohteliaasti sanottuna käytännön nero ja teoreetikko samassa paketissa, joka epäilee kihlauksen ”järkevyyttä”.
Eila puolestaan on Eija-Irmeli Lahden mukaan vanhan hyvän ajan rooraaja, jolla on kaikki langat käsissään ja pitää niistä kiinni, vaikka välillä vähän lipsahtaa.
Mutta mitä roolistaan sanoo Eilaa näyttelevä Pirkko Manu?
– Eila on erittäin huolissaan niistä keeneistä. Että millaisen sulhasen se tytär valitsee, etteivät ne periydy seuraavalle sukupolvelle.
Keenit, niistä ne huonot, eivät tietenkään ole Eilalta peräisin.
Rampe myötäilee, koska on havainnut pääsevänsä niin kaikkein vähimmin vaivoin.
– Rampe on leppoonen ja rauhallinen mies, häntä näyttelevä Kari Manu tuumaa. Manu on joutunut tekemään töitä jättääkseen puheestaan pois eteläpohjalaisen murteen.
Miksei Rampe voisi puhua Etelä-Pohjanmaan murretta?
– Noin nössö mies ei sopisi Etelä-Pohjanmaalle, heittää väliin tämän kaveri, elämäänsä tyytyväinen poikamies ja puuseppä Timpa (Veli Sipilä).
Näytelmässä eletään kahta kesäpäivää Eilan ja Rampen mökillä. Rampe on kutsunut tyttärensä kihlajaisiin naapurin Timpan, Eilan mielestä yksoikoisen tyypin – mutta onko sittenkään? Eila saa juhliin sisarensa Sirkan (Anne Jutila), joka puolestaan on maailmannainen, tyylikäs, värikäs, monessa ihmissuhteessa ollut kaupunkilaisleidi.
Ja näin alkaa ihmissuhdesoppa hämmentyä.
– Tässä on erittäin paljon samaistumiskohteita. Tämmöisiä me ihmiset olemme: tässä puhutaan erittäin paljon toistemme ohi, välttämättä ei kuunnella muita. Teksti on hyvin elämänmakuista ja huumori on älykästä. Paljastakin pintaa näytetään, mutta ei sillä tavalla, että sille pitäisi nauraa. Tässä ei kiroilla eikä liioin juoda viinaa, mutta skoolataan shampanjalla, Lahti paljastaa.
Lahden mukaan Nopolaa on sekin, että älykkäälle tekstille annetaan mahdollisimman paljon tilaa.
– Tässä ei näytellä isosti, vaan asioita vain pudotellaan, toteaa Lahti.
Eija-Irmeli Lahti tuntee lukkarinrakkautta Kanto-teatterin tekijöitä kohtaan ihan siksikin, että hän on tehnyt yhteistyötä heidän kanssaan vuosikymmenten ajan. Nyt hän on käynyt Lapualla "piskojen välissä" samalla, kun ohjaa kotikonnuilleen musikaalia.
Kari Manu muistelee edellisen Nopolan Eila, Rampe ja Likka -näytelmän saavuttamaa suosiota. Sen toteutti Teatteri Lapua vuonna 2006.
– Tavallaan tämä on sille jatkoa, muttei tätä ymmärtääkseen ole tarvinnut nähdä sitä. Sinikka Nopolalla on pettämätön arjen huumori ja hänellä oli äärettömän terävä silmä näkemään ihmisten välisiä suhteita ja tapoja reagoida asioihin.
Kanto-teatteri on perustettu Larvateatterin juurille.
– Larva lähtee, kanto jää, heittää Kari Manu.
///EDIT, JUTTUA KORJATTU 11.7. Eila, Rampe ja Likka -näytelmän toteutti vuonna 2006 Teatteri Lapua, ei Larvateatteri.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?