Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Tarja Kojola
@lapuansanomat.fi
Matti Kiilunen on saanut päätökseen valtavan urakan, jonka alku on kahdenkymmenen vuoden takana. Marraskuussa 2023 tuli painosta varsinkin militaria-keräilijöiden kieli pitkällä odottama luettelonomainen kirja, omakustanne "Sinistä ja mustaa – Lapuan Liike ja Isänmaallinen Kansanliike keräilyn kohteena".
– Kun kukaan ei tällaista kirjaa ollut aiemmin tehnyt, niin minä päätin ryhtyä urakkaan, vaikka se välillä tihkaasi niin perusteellisesti, vähän päälle kolmekymppinen mies nauraa.
Kiilusella lienee Suomen suurin kokoelma Lapuan Liikkeen ja IKL:n esineistöä – kymmenisen tuhatta esinettä.
– Kyselyitä sen saattamiseksi oppaan muotoon on tullut vuosien mittaan paljon. Yksi tärkeimmistä kannustajista oli entinen puolustusministeri Jussi Niinistö, joka totesi, että tällaista kirjaa ei ole kukaan ennen tehnyt. Että "jos vain viitsit, niin ryhdy tekemään", hän sanoi, Kiilunen paljastaa.
– Niinistö on itse laatinut Lapuan Liikkeen kuvahistoriikin parikymmentä vuotta sitten ("Lapuan liike: kuvahistoria kansannoususta 1929-1932", Nimox 2003).
Esikoiskirjailija sanoo, että oppaan tekemiseen on kulunut viiden vuoden ajan jotakuinkin jokainen minuutti, mikä leipätyöltä on jäänyt yli.
– On tämä myös jonkinlainen tilinpäätös itselleni, pitkän keräilyn tulos.
Kiilusen keräilyn juuret ovat laajemmat, ja keräilijä ostaa edelleen "kaikkea, mikä liittyy Lapuaan".
– Alun perin keräsin kaikkea mahdollista militariaa eli sotilasesineistöä. Erilaisia asepukuja, kunniamerkkejä. Jossain vaiheessa tajusin, että pitää erikoistua johonkin. Rajasin keräilyn Lapuan Liikkeen ja IKL:n esineistöön.
Mies myöntää edelleen ostelevansa muutakin kuin Lapuan Liikettä ja IKL:ää, mutta esineillä pitää olla Lapua-kytkös. Parikymmentä vuotta sitten alkanut harrastus alkoi mopoikäisenä:
– Ostin sinimustan villapaidan, kun tuli kylmä, Kiilunen nauraa.
A4 kokoisessa kovakantisessa kirjassa on 288 sivua ja 700 kuvaa kaikesta esineistöstä: kurssimerkkejä, ansio- ja kunniamerkkejä, ryijyjä, puukkoja, patsaita, tauluja, postikortteja, kirjekuoria, kirjepapereita, tuhkakuppeja, vaatteita, kutsukortteja, valokuvia, käsiohjelmia jne. Esineistöä on siis todella laajasti. Kirjassa on myös oma osuus Vihtori Kosolalle kuuluneista esineistä.
– Halusin oppaasta mahdollisimman kattavan ja monipuolisen. Pitkän linjan keräilijät ovat olleet ihmeissään: onko tällaisiakin esineitä olemassa.
Esineiden tietoja on kerätty Kansallisarkistosta ja Kansalliskirjastosta internetin kautta.
– Vaasassa olen istunut maakunta-arkistossa. Olen myös haastatellut lukemattomia ihmisiä aiheesta ja hyödyntänyt omia tietojani.
Opas on tehty nimenomaan keräilijöiden käyttöön, mutta se kiinnostanee lapualaisia laajemminkin.
– Historioitsijoiden ja keräilijöiden vastaanotto on ollut todella positiivinen. Poliittisen historian dosentti, valtiotieteen tohtori Mikko Uola kiitteli juuri kovasti, Kiilunen tunnustaa.
Myös Vihtori Kosolan elämäkerran kirjoittanut Jukka-Pekka Pietiäinen on hyödyntänyt Matti Kiilusen kokoelmia. Kiilusen hallussa on nimittäin melkein 1000 valokuvaa Vihtori Kosolan jäämistöstä.
– Hän tuli kylään, katseli kuvia Vihtori Kosolasta ja kirjoitti muistiin sen minkä kerkesi. Lähetin hänelle kopioita muutamista kuvista. Sattumalta Pietiäisen kirjan julkistus oli samoihin aikoihin kuin tekemäni oppaan.
Mikä kirja syntyy seuraavaksi?
– Jotakin takaraivossa vähän kolkuttaa, vaikka vannoin, että ei ikinä enää, Kiilunen nauraa.
– Jussi Niinistö on jo kannustanut tekemään Akateemisen Karjala-seuran esineistön luettelon. Pöly on sen verran laskeutunut, että joitakin kaavailuja on. Niistä olen käynyt alustavia keskusteluja lapualaisen Carita Tuomen kanssa. Hän vastasi kirjani taittotyöstä. Nyt kuitenkin pitää vähän vetää happea.
Matti Kiilunen tietää aiheensa tulenarkuuden ja arvostelijoiden mielipiteen.
– Historia pitää tuntea. Ei ole kannanotto, että historiaa tutkitaan. Eikös se ole niin, että mitä enemmän tiedetään, sen parempi, hän muistuttaa.
– Näiden esineiden kautta avautuu moni asia. Ja historiaa sekä sen tapahtumia pitää aina tulkita aikakautensa taustaa vastaan.
Kiilunen korostaa, että tämä hänen keräämänsä alue on jäänyt paitsioon.
–Esimerkiksi punakaartilaisten merkeistä, vapaussodan merkeistä, suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestöjen merkeistä sekä eri ritarikuntien kunniamerkeistä on tehty oppaat. Nyt sarja on täydentynyt. Tämä opas on tietokirja, tiedon levittämiseen tarkoitettu.
Kiilusen kirjasta on otettu vain yksi 200 kappaleen painos.
– Siihen se saa jäädäkin. Kirjakin tulee olemaan keräilykohde. Sen olen päättänyt, haastateltava sanoo painokkaasti.
– Keräilijät ovat jo omansa tilanneet etukäteen, ei näitä monta ole enää jäljellä. Kansalliskirjastossa tämä myös on vapaasti kiinnostuneiden ja tutkijoiden sekä historioitsijoiden käytössä.
(Tämä verkkolehden juttu on korjattu versio Lapuan Sanomien näköislehdessä 24.1.2024 julkaistusta jutusta.)
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?