Tar­ja Ko­jo­la

tar­ja.ko­jo­la@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Huo­men­na aa­mul­la on syy­tä ol­la tosi tark­ka­na lii­ken­tees­sä. Ka­tu­ku­vaan il­mes­tyy sa­to­ja pie­niä ja vä­hän isom­pi­a­kin kou­lu­lai­sia.
Au­toi­li­jat, hil­jen­tä­kää vauh­tia ja huo­mi­oi­kaa var­sin­kin suo­ja­tien koh­dat.

Se kou­lu­tie, jota tä­män kir­joit­ta­ja kul­ki ala-as­teel­le, ei ole oi­ke­as­taan muut­tu­nut mik­si­kään. Vä­li­län­ky­läl­tä Kes­kus­kou­lul­le men­nes­sä piti ylit­tää tie kak­si ker­taa, Ran­nan­kau­pan ja kir­kon koh­dal­la. Niin edel­leen. Kir­kon­ris­til­le on il­maan­tu­nut lii­ken­ne­va­lo-oh­jaus. Sii­nä lii­ken­ne on­kin vil­kas­tu­nut, kun taas Ran­nan­kau­pan koh­dal­la en­ti­ses­tään hil­jen­ty­nyt, kun uu­si Ala­nur­mon­tie val­mis­tui.

Moni asia on kui­ten­kin muut­tu­nut vuo­des­ta 1976, kun olin eka­luok­ka­lai­nen. Suu­rin osa pa­rem­paan suun­taan.

Tuol­loin opet­ta­ja Ai­la Kes­ki-Saa­ren luo­kas­sa mei­tä oli 32 op­pi­las­ta. Nyt luok­ka­ko­ko on al­ta pa­rin­kym­me­nen. Ope­tus on var­mas­ti yk­si­löl­li­sem­pää, kun lap­sia on vä­hem­män. Tuol­loin ei myös­kään vie­lä opet­ta­jien ja op­pi­lai­den apu­na ol­lut kou­lu­a­vus­ta­jia. Opet­ta­jal­la oli työ eh­tiä pa­neu­tua jo­kai­sen kou­lu­lai­sen asi­oi­hin.

Kou­luun tul­tiin tuol­loin ”kyl­mil­tään”, ny­ky­ään lap­sil­la on tu­ke­naan esi­kou­lu. It­se olin viet­tä­nyt en­sim­mäi­set kuu­si vuot­ta elä­mäs­tä­ni rau­hal­li­ses­ti ko­to­na, jo­ten nel­jän tun­nin kou­lu­päi­vän jäl­keen olin niin uu­pu­nut, et­tä ko­ti­o­ves­ta si­sään tul­tu­a­ni saa­toin nu­kah­taa jo etei­sen lat­ti­al­le (tosi jut­tu). Es­ka­ri­lai­set ovat var­mas­ti kou­lu­val­miim­pia ja tot­tu­nei­ta kou­lun­käyn­nin ryt­miin.

Ma­te­ma­tii­kan tun­nil­la ope­tet­tiin 1970-lu­vul­la ta­val­li­sen las­ken­non si­jaan jouk­ko-op­pia, joka ylit­ti tuol­loin ja ylit­tää edel­leen kä­si­tys­ky­ky­ni. 1+1 ei ol­lut 2, vaan kah­des­ta eri al­ki­os­ta, joi­den mo­lem­pien ni­mi­tys oli yk­si, muo­dos­tui jouk­ko, jos­sa oli al­ki­ot ni­mel­tä yk­si ja yk­si. Osa­jouk­ko­jen, al­ki­oi­den ja uni­o­nei­den kans­sa meni pää sol­muun. Olen kui­ten­kin ky­en­nyt myö­hem­min las­ke­maan ve­rop­ro­sent­ti­ni ja ym­mär­tä­mään ken­kä­kau­pan alen.

Tur­val­lis­ta ja ener­gis­tä kou­lu­vuot­ta kou­lu­lai­sil­le ja hei­dän van­hem­mil­leen!

Opet­ta­jil­le tsemp­piä ih­mis­tai­mien kou­lu­tuk­seen.