Kesä on tuo­nut tul­les­saan suu­ret ylei­sö­ta­pah­tu­mat ja fes­ta­rit. Tänä ke­sä­nä kaik­ki ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jät ovat jou­tu­neet tiu­ken­ta­maan tur­va­toi­mia, maa­il­mal­la ja Eu­roo­pas­sa, ta­pah­tu­nei­den ter­ro­ri-is­ku­jen ta­kia. Tä­män var­mas­ti lait­toi­vat mer­kil­le myös vii­kon­lop­pu­na Pro­vins­si­roc­kis­sa Sei­nä­jo­el­la käy­neet.

Po­lii­sin nä­ky­mi­nen ka­tu­ku­vas­sa luo tur­val­li­suut­ta, mut­ta be­to­nies­teet, aseis­tau­tu­neet par­ti­ot ja ras­kaat ajo­neu­vot ka­duil­la suo­jaa­mas­sa ter­ro­ri­te­oil­ta, he­rät­tä­vät en­nem­min­kin epä­var­muut­ta ja pel­koa, vaik­ka kyse on­kin va­rau­tu­mi­ses­ta. Kaik­ki on otet­tu huo­mi­oon, et­tä ih­mi­sil­lä oli­si tur­val­lis­ta.

Maa­il­mal­la ta­pah­tu­neet ter­r­ro­ri-is­kut al­ka­vat kos­ket­taa en­tis­tä lä­hem­min. Ke­sän mu­siik­ki­fes­ti­vaa­lei­hin osal­lis­tu­vat nuo­ret miet­ti­vät, on­ko sit­ten­kään tur­val­lis­ta läh­teä. Mi­täs jos is­ku osuu koh­dal­le? Se mah­dol­li­suus on nyt Suo­je­lu­po­lii­sin laa­ti­man uh­ka-ar­vi­on seu­rauk­se­na jopa Suo­mes­sa ko­hon­nut.

Muu­tos on Suo­men osal­ta his­to­ri­al­li­nen. Mel­kein näi­hin päi­viin as­ti pro­fii­lim­me on ol­lut neut­raa­li ja tun­te­ma­ton, siis hy­vin ma­ta­la. Kak­si vuot­ta sit­ten ar­vi­o­ta jo nos­tet­tiin ma­ta­lak­si. Su­pon as­tei­kos­sa on nel­jä por­ras­ta, jois­ta alim­mat ovat ma­ta­la ja ko­hon­nut. Seu­raa­vat kak­si ovat kor­kea ja erit­täin kor­kea.

On hyvä, et­tä ylei­sö­ta­pah­tu­miin val­mis­tau­du­taan nyt te­ke­mäl­lä ris­ki­ar­vi­oi­ta, ja maa­il­mal­ta hei­jas­tu­viin uh­ka­ku­viin osa­taan va­rau­tua. Kaik­kien toi­mien pää­mää­rä­nä on ih­mis­ten tur­val­li­suus. Tur­va­tar­kas­tus­ten pit­kät jo­not ei­vät ole siis kiu­san­te­koa, vaik­ka joku saat­taa niin ereh­tyä ko­va­ää­ni­ses­ti väit­tä­mään.

Joka ta­pauk­ses­sa Suo­mi on edel­leen Eu­roo­pan tur­val­li­sim­pia mai­ta. Suu­rem­pi ris­ki on jää­dä au­ton al­le tai saa­da sa­la­man is­ku kuin jou­tua ter­ro­ris­min koh­teek­si. Ris­kien maa­il­ma on mo­ni­nai­nen. Oi­ke­as­taan se on ra­ja­ton, ei­vät­kä ne mu­reh­ti­mal­la lopu kui­ten­kaan.

Min­na Vai­ni­on­pää