Kal­le Vaah­to­nie­mi
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Lu­ki­on ku­va­tai­teen va­lin­nais­ryh­mä on pääs­syt te­ke­mään graf­fi­ti­tai­det­ta osa­na Ete­lä-Poh­jan­maan kat­ta­vaa Duck to Ku­vis2!-pro­jek­tia. Osa saat­taa muis­taa vie­lä pro­jek­tin yk­kö­so­san, jos­sa pää­roo­lis­sa oli­vat yk­si­löl­li­sik­si ko­ris­tel­lut kyl­py­an­kat. Täl­lä ker­taa ank­ko­ja ei näh­dä, mut­ta Suo­men kuu­lui­sim­piin graf­fi­ti­tai­tei­li­joi­hin lu­keu­tu­va tai­tei­li­ja näh­dään.

Lu­ki­on ku­vis­tun­nil­la tou­hu­taan iso­jen kan­gas­tau­lu­jen ää­res­sä. Nyt epä­va­kaa sää on hil­jen­tä­nyt spra­y­maa­lit ja tuo­nut opis­ke­li­jat tau­lui­neen pi­ha­maal­ta si­sä­ti­loi­hin. Tai­teen te­ke­mi­nen jat­kuu nyt graf­fi­ti­tai­tei­li­ja Pete ”Hen­de” Nie­mi­sen opas­tuk­ses­sa pää­o­sin maa­li­ky­nin. Lu­ki­on ja ylä­kou­lun ku­va­tai­teen leh­to­ri Mil­la Ran­nan­jär­vi myön­tää, et­tä graf­fi­ti­tai­de on mo­nel­le ku­vi­so­pet­ta­jal­le­kin vie­ras­ta alu­et­ta.

– On­han tämä ver­rat­tain uu­si tai­teen­la­ji var­sin­kin kou­luis­sa, jo­ten on hie­noa saa­da alan am­mat­ti­lai­nen vie­rai­le­maan ku­vis­tun­neil­le. Lu­ki­os­sa te­ke­mi­seen osal­lis­tu­vat piir­rus­tus-maa­laus-va­lin­nais­ryh­mä. Ylä­kou­lus­sa käym­me lä­hin­nä esit­te­le­mäs­sä graf­fi­ti­tai­det­ta Hen­den kaut­ta, Ran­nan­jär­vi va­lot­taa.

Ete­lä-Poh­jan­maan ku­va­tai­de­o­pet­ta­jien yh­teisp­ro­jek­ti sai Ete­lä-Poh­jan­maan kult­tuu­ri­ra­has­tol­ta apu­ra­haa 15 000€. Tuol­la sum­mal­la 15:lle ete­lä­poh­ja­lais­kou­luil­le han­kit­tiin muun mu­as­sa yh­teen­sä sata maa­laus­poh­jaa sekä 930 spra­y­maa­li­purk­kia.

Van­taa­lai­nen Nie­mi­nen työs­ken­te­lee nuo­ri­so­ko­dis­sa, jo­ten nuor­ten kans­sa toi­mi­mi­nen on hä­nel­le luon­te­vaa. Hän toi­voo nuo­ril­ta en­nen kaik­kea roh­ke­aa otet­ta te­ke­mi­seen.

– Nau­tin nuor­ten kans­sa työs­ken­te­le­mi­ses­tä, sil­lä hei­dän ajat­te­lu­ta­pan­sa on niin avoin ja jopa ky­see­na­lais­ta­va. Mo­nes­ti ide­at ovat ai­van ta­jun­nan­rä­jäyt­tä­viä, joi­ta me ai­kui­set sit­ten top­puu­tel­laan. Tah­toi­sin luo­da ti­lan, jos­sa näin ei kä­vi­si, vaan kan­nus­tet­tai­siin nuo­ria luot­ta­maan it­seen­sä ja on­nis­tu­maan vaik­ka va­hin­gon kaut­ta, Hen­de avaa ajat­te­lu­aan.

Myös Ran­nan­jär­vi toi­voi­si ny­kyis­tä enem­män roh­keut­ta ot­taa kan­taa tai­teen avul­la.

– En­nen us­kal­let­tiin ot­taa kan­taa ja tuo­da nä­ke­myk­siä enem­män esil­le. Sitä minä toi­voi­sin nä­ke­vän enem­män opet­ta­ja­na.

Nie­mi­sen ja Ran­nan­jär­ven mu­kaan kou­luis­sa on val­lin­nut in­nos­tu­nut tun­nel­ma spra­y­maa­lien su­his­tes­sa. La­pu­al­la töi­tä ol­laan teh­ty tau­lui­hin, mut­ta esi­mer­kik­si Yli­här­mäs­sä op­pi­laat pää­si­vät maa­laa­maan pu­ret­ta­van kou­lun sei­nään.

– Graf­fi­ti näh­dään edel­leen sel­lai­se­na nuo­ri­son jut­tu­na, jo­ten toi­von tä­män pro­jek­tin luo­van nuo­ril­le myön­täis­tä suh­tau­tu­mis­ta koko op­pi­ai­nee­seen. Eh­kä joku nuo­ri löy­tää täs­tä it­sel­leen mie­lui­san har­ras­tuk­sen tai jopa am­ma­tin, Ran­nan­jär­vi toi­voo.

Nie­mi­nen nä­kee, et­tä graf­fi­tit ovat tul­leet jat­ku­vas­ti hy­väk­sy­tym­mäk­si tai­teek­si. Lu­vat­to­mis­ta graf­fi­teis­ta ol­laan tul­tu pit­kä mat­ka ny­kyi­seen, jos­sa graf­fi­tien te­koa har­joi­tel­laan kou­luis­sa.

– Mo­nes­ti kä­sik­käin kul­ke­vik­si miel­le­tyt skeit­taus ja graf­fi­tit ovat mo­lem­mat tul­leet uu­den su­ku­pol­ven mu­ka­na hy­väk­sy­tym­mik­si asi­oik­si. Skeit­taus on ny­ky­ään olym­pi­a­la­ji ja graf­fi­te­ja näh­dään tai­de­mu­se­ois­sa.

– Sa­mal­la mo­lem­mis­sa on säi­ly­nyt se tiet­ty oma­eh­toi­suus, ky­see­na­lais­ta­mi­nen ja ka­pi­na­hen­ki, jot­ka ovat ol­leen mu­ka­na alus­ta läh­tien, Nie­mi­nen ku­vai­lee.

Vaik­ka graf­fi­tit ovat tul­leet yhä hy­väk­sy­tym­mik­si, he­rät­tä­vän ne edel­leen vah­vo­ja­kin mie­li­pi­tei­tä puo­les­ta ja vas­taan. Nie­mi­nen sa­noo graf­fi­tin ole­van läh­tö­koh­tai­ses­ti lai­ton, mut­ta tänä päi­vä­nä maa­laa­mi­nen on­nis­tuu myös lu­van kans­sa.

– En­nen ei ol­lut vaih­to­eh­to­ja. Tuol­loin täy­tyi teh­dä lait­to­mia te­ok­sia, mikä ai­heut­ti mo­nil­le omil­le­kin tut­ta­vil­le han­ka­luuk­sia. Ny­ky­ään on on­nek­si myös lu­val­li­sia paik­ko­ja, joi­den käy­tön puo­les­ta pu­hun näil­le kai­kil­le nuo­ril­le, Nie­mi­nen va­kuut­taa.

– Lait­to­mia graf­fi­te­ja on ol­lut ai­na ja tu­lee ole­maan. Lai­ton ja lail­li­nen graf­fi­ti ei­vät sul­je toi­si­aan pois.

Graf­fi­ti­maa­laus vaa­tii Hen­den mu­kaan edel­leen pal­jon oma-aloit­tei­suut­ta. Har­ras­tus­jär­jes­töt ovat edel­leen har­vas­sa, jo­ten maa­laus­pai­kat täy­tyy et­siä it­se.

– Mo­ni­han ot­taa it­se yh­teyt­tä pur­ku­fir­moi­hin, jos jo­hon­kin pu­ret­ta­vaan koh­tee­seen pää­si­si maa­laa­maan. Ak­tii­vi­nen kan­nat­taa ol­la myös pai­kal­li­siin päät­tä­jiin, eri­tyi­ses­ti nuo­ri­so­val­tuus­toon, jot­ka voi­vat jär­jes­tää lu­val­li­sia paik­ko­ja, Nie­mi­nen vink­kaa.

Graf­fi­ti­tai­det­ta voi kui­ten­kin maa­la­ta myös kan­gas­tau­lul­le, ku­ten lu­ki­ol­la par­hail­laan teh­dään, jo­ten mik­si sei­nään pi­tää pääs­tä te­ke­mään?

– It­se ai­na­kin tyk­kään käyt­tää ra­ken­nus­ta mo­ni­puo­li­ses­ti osa­na te­os­ta. Esi­mer­kik­si ra­ken­nuk­sen his­to­ria tai pai­kal­li­suus voi nä­kyä te­ok­ses­sa. Rik­kou­tu­nut ik­ku­na voi luo­da te­ok­seen ta­ri­nal­li­suut­ta. Jo­ten­kin se pin­nan teks­tuu­ri on myös kiin­nos­ta­vam­pi ja an­taa tau­lua enem­män va­pauk­sia, Hen­de vas­taa.

Näil­lä nä­ky­min lu­ki­o­lais­ten töi­tä on tu­los­sa näy­til­le vain uu­den­kar­he­an opi­nah­jon sei­nil­le. Joka toi­nen ke­vät jär­jes­tet­tä­vä Tai­teen Kos­ke­tus-näyt­te­lyä ei jär­jes­te­tä en­si ke­vää­nä, mut­ta osa suu­rem­mis­ta töis­tä voi Ran­nan­jär­ven mu­kaan löy­tää tien­sä seu­raa­vaan näyt­te­lyyn.