Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Minna Vainionpää
@lapuansanomat.fi
Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kolmessa kirkossa samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen ei edelleenkään ole mahdollista. Kirkkoneuvosto päätti asiasta 28.10. kokouksessaan.
Kirkkoneuvosto päätti tällä päätöksellään jatkaa kirkolliskokouksen hyväksymän avioliittokäsityksen linjalla Lapualla. Se oli myös tuomiorovasti Jussi Peräahon esitys. Jussi Lilja teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Se käsitellään seuraavassa kirkkoneuvoston kokouksessa, joka pidetään tiistaina 16.12.
Kevään 2025 kirkolliskokous ei muuttanut kirkon perinteistä miehen ja naisen välistä avioliittokäsitystä, mutta piispainkokouksen ohje antaa seurakuntien ymmärtää, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on mahdollista. Viranhaltijoille ei kuitenkaan synny velvollisuutta toimitusten suorittamiseen, ja käytännöt vaihtelevat seurakunnittain.
Lapuan kirkkoneuvosto päätyi äänestämään asiasta. Äänestyksen tuloksena Lapuan tuomiokirkkoseurakunta jatkaa aiemmalla linjallaan. Vihkimisiä toimitetaan vain kirkolliskokouksen hyväksymän avioliittokäsityksen mukaisesti eli vain mies–nainen -pareille.
Kirkkoneuvoston jäsen Teija Ylimäki oli yksi niistä yhdeksästä, jotka äänestivät tuomiorovasti Jussi Peräahon esityksen puolesta. Ylimäelle äänestyspäätös oli yksiselitteinen:
– Ratkaisua ei tarvinnut miettiä. Se oli minulle helppo. Olin samaa mieltä jo edelliselläkin kerralla, kun asiaa käsiteltiin, Ylimäki sanoo.
Hänen mukaansa kysymys ei ole vain hallinnollisesta asiasta, vaan uskon ja vakaumuksen ydinkohdista.
– Ajattelen, että kirkollinen avioliitto kuuluu miehelle ja naiselle. Se on oma avioliittokäsitykseni ja vakaumukseni, ja sen mukaan myös äänestin, Ylimäki toteaa.
Kirkkoneuvoston päätöksessä taustalla oli kaksi erilaista näkemystä. Tuomiorovasti Peräaho esitti, että seurakunnan linjausta ei muuteta, sillä kirkolliskokous ei keväällä 2025 muuttanut kirkon avioliittokäsitystä. Varapuheenjohtaja Jorma Kallio puolestaan esitti, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen kirkossa pitäisi sallia piispainkokouksen pastoraalisen ohjeen perusteella. Useissa seurakunnissa ohje on merkitty tiedoksi ja se on samalla tarkoittanut mahdollisuutta vihkiä kirkossa avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.
– Piispainkokouksen ohjeen mukaan vihkiminen on kirkollinen toimitus, eikä seurakunnalta tarvita erillistä päätöstä. Meillä päätös oli kuitenkin kielteinen, Kallio toteaa.
Hänen mielestään kyse ei ole vain hallinnollisesta asiasta.
– On eettisesti kestämätöntä, että jotkut suljetaan ulkopuolelle seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Päätös vaikuttaa suoraan siihen, miten seurakunnan jäsenet kokevat yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa. En voi ymmärtää, millä perusteella voimme kieltää joidenkin mahdollisuutta saada kotikirkkonsa alttarilla avioliitolleen Jumalan siunauksen.
Kallion mukaan samaa sukupuolta olevien vihkimisen salliminen vahvistaisi seurakunnan avoimuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Tämä on kysymys ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta ja seurakunnan kutsusta olla yhteisö, jossa kaikkia kohdellaan kunnioittavasti, hän painottaa.
Äänestyksessä Peräahon esitys sai 9 ääntä ja Kallion esitys 3 ääntä. Näin ollen Lapuan linja pysyy ennallaan. Tuomiorovastin esitystä kannattivat Jussi Peräaho, Eeva Jylhä, Jaakko Kangas, Juha Kattelus, Satu Kivisaari, Carita Liljamo, Eeva-Maria Latva-Rasku, Teija Ylimäki ja Marko Ämmälä. Kallion esitystä kannattivat Jorma Kallio, Paula Alarinta ja Aaro Panula.
Kallio jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Ylimäki sanoo ymmärtävänsä, että aihe herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä. Silti hän kokee, että hänen tehtävänsä luottamushenkilönä on toimia vakaumuksensa ja kirkon virallisen opetuksen mukaisesti.
– Jokaisen tulee äänestää niin kuin itse kokee oikeaksi. Minulle tämä oli selvästi oikea ratkaisu, Ylimäki sanoo.
Vaikean asian vaiheita
Lapuan seurakunnan kirkkoneuvosto keskusteli 16.9.2025 samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä.
Piispainkokouksen ohje: Samaa sukupuolta olevien vihkiminen on mahdollista seurakunnissa, mutta papeille ei synny virkavelvollisuutta.
Kirkolliskokouksen päätös: 2025 ei muutettu kirkon avioliittokäsitystä, näkemyserot kirkon sisällä ja keskustelu jatkuvat.
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki: Ohje seurakunnille noudattaa piispainkokouksen linjaa: tilojen käyttö voidaan päättää paikallisesti.
Lapuan seurakunnan linja: vuonna 2017 päätettiin, että vihkimisiä toimitetaan vain kirkolliskokouksen hyväksymän avioliittokäsityksen mukaisesti.
Kirkkoneuvoston päätös poiki oikaisuvaatimuksen
Oikaisuvaatimuksen takana on tuomiokapitulissa pitkän uran lakimiesasessorina tehnyt Jussi Lilja.
Hän tarkastelee tilannetta kriittisesti ja pohtii päätösten vaikutuksia sekä seurakunnalle että yksittäisille ihmisille.
– Kyse ei ole pelkästään juridisesta tulkinnasta, vaan siitä, millaisen viestin seurakunta välittää jäsenilleen. Päätös vaikuttaa siihen, ketkä kokevat kuuluvansa yhteisöön ja ketkä eivät, Lilja toteaa.
Seurakunta on moninainen kristillinen yhteisö, jossa jäsenten ei tarvitse olla samanlaisia. Liljan mukaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen rajoittaminen rinnastuu aiempiin kirkollisiin kiistoihin, kuten eronneiden vihkimiseen. Käytännössä se sulkee ihmisryhmiä ulos seurakunnan täysivaltaisesta yhteisöstä ja viestii ei-toivotuksi tulemisesta.
– Tämä ei kosketa vain vihittäviä pareja, vaan myös heidän läheisiään ja koko seurakuntayhteisön ilmapiiriä. Kun rajataan yksilöitä ulos ryhmän perusteella, seurakunta menettää osan yhteisön moninaisuudesta ja vahvuudesta, Lilja toteaa.
Piispainkokouksen 3.6.2025 antamassa pastoraalisessa ohjeessa todetaan, että samaa sukupuolta olevia pareja on vihitty kirkollisesti jo vuosia, eikä papeille enää koidu seuraamuksia. Tämä kuvastaa kirkossa käynnissä olevaa oikeustilan muutosta, toteaa piispainkokous. Kirkollisen toimituksen soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä, ja pappeja kehotetaan kohtaamaan parit kunnioittavasti ja arvostavasti.
– Tämä ohje kertoo, että paikallistason ratkaisut ovat tärkeitä ja että seurakunnilla on liikkumavaraa tehdä päätöksiä, jotka edistävät yhteisön avointa ja turvallista ilmapiiriä, Lilja huomauttaa.
Lilja muistuttaa, että avioliitto on sekä juridinen sopimus että kristillisen yhteisön tapahtuma.
– Avioliittoa ei solmita yhteisön paineesta, vaan se on valinta. Siinä liitytään myös yhteisön arvoihin, johon halutaan kuulua. Kun kirkko sulkee samaa sukupuolta olevat ulos, se viestii laajemmin tunteeseen yhteisöön kuulumisesta, Lilja sanoo.
Hän korostaa myös historiallista perspektiiviä. Kirkko on läpikäynyt useita muutoksia avioliittokäsityksissään, esimerkiksi eronneiden vihkimisen kohdalla. Avioliittolaki 1929 rakentuu kahden tasavertaisen ihmisen liitolle ja kumosi voimassa olleen patriarkaalisen avioliittokäsityksen.
– Meidän tulee tunnistaa, että vahva vieraan pelko on ihmisen perusasetuksissa, mutta nykyisin meillä on tietoa ja ymmärrystä parempaan harkitaan. Ulkopuolelta seurakuntaa ei pakoteta ratkaisuun, vaan sillä on vapaus harkita asiaa omien arvojensa ja perustuslain ihmisoikeuksiin sisältyvien arvojen nojalla, Lilja toteaa.
Hän toivoo, että kirkkoneuvosto harkitsee päätöstään uudelleen ja sallii samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen seurakunnan kirkoissa.
– Päätös, joka kuvastaa seurakunnan jäsenten moninaisuutta, on linjassa seurakunnan arvojen kanssa. Tällaiset ratkaisut aina vahvistavat yhteisöä ja tekevät sen kestävämmäksi, kun olosuhteet muuttuvat.
Lilja muistuttaa, että kirkko on yhteisö, jonka toiminta on muuttunut yhteiskunnan muuttuessa. Esimerkiksi avioliittoon vihkimisen kaavan muutoksissa 1900-luvulla on näkynyt muutos kirkon ihmis- ja avioliittokäsityksessä. Hän näkee tässäkin asiassa paikallisen toiminnan merkityksen, koska kirkko ei ole keskitetysti johdettu yhteisö.
– Lopulta kyse on siitä, miten kohtaamme erilaisuutta ja kuinka varmistamme, että seurakunta pysyy paikkana, jossa jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi, Lilja sanoo.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?