Tar­ja Ko­jo­la

tar­ja.ko­jo­la@la­pu­an­sa­no­mat.fi

La­pu­an tuo­mi­o­kirk­ko­seu­ra­kun­nan tuo­mi­o­ro­vas­tin vaa­lis­sa ovat eh­dol­la Jus­si Pe­rä­a­ho ja Ola­vi Sau­rio. Mo­lem­mil­le esi­tet­tiin sa­mat ky­sy­myk­set, jois­ta osa saa­tiin ta­val­li­sil­ta seu­ra­kun­ta­lai­sil­ta. Täs­sä Ola­vi Sau­ri­on vas­tauk­set.

Ikä, ken­gän­nu­me­ro ja rak­kain har­ras­tus.

– Ikä 58, ken­gän­nu­me­ro 42. Rak­kaim­mat har­ras­tuk­set ovat kes­tä­vyys­juok­su ja mat­kai­lu.

Per­hee­si, on­ko si­nul­la lem­mik­kie­läi­miä?

– Elän yk­sin, mut­ta van­hem­mat asu­vat lä­hi­ta­los­sa. Heil­lä on jack­rus­sel­lin­ter­rie­ri, jota näen päi­vit­täin.

Mitä tuo­mi­o­ro­vas­ti te­kee – mi­ten hän vai­kut­taa ta­val­li­sen la­pu­a­lai­sen elä­mään?

– Tuo­mi­o­ro­vas­tin teh­tä­vä on huo­leh­tia sii­tä, et­tä seu­ra­kun­nas­sa on kaik­ki kun­nos­sa. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­set toi­mi­te­taan, lap­set kas­te­taan, vai­na­jat siu­na­taan ja pa­ris­kun­nat vi­hi­tään. On val­vot­ta­va, et­tä oi­keil­la pai­koil­la on oi­ke­at hen­ki­löt ja et­tä seu­ra­kun­ta­lai­set voi­vat osal­lis­tua toi­min­taan, Sau­rio lu­et­te­lee.

Mikä on kir­kon tär­kein teh­tä­vä?

– Se on hen­gel­li­nen. Tu­lee ju­lis­taa evan­ke­liu­mia Kris­tuk­ses­ta ja so­vi­tus­työs­tä. An­ne­taan seu­ra­kun­ta­lai­sil­le tur­vaa, et­tä voim­me us­koa ja tur­va­ta Kris­tuk­seen. Us­ko il­me­nee rak­kau­te­na, seu­ra­kun­nan teh­tä­vä­nä on yl­lä­pi­tää rak­kaut­ta. Kun ih­mi­nen vä­syy, ei­kä jak­sa toi­mia, seu­ra­kun­nas­ta täy­tyy saa­da apua.

Mi­ten näet is­la­mius­kon?

– Se on yk­si maa­il­man us­kon­nois­ta. Sii­nä on ai­nek­sia juu­ta­lai­suu­des­ta ja kris­ti­nus­kos­ta. Mut­ta pe­ru­so­pis­saan se ei tun­nus­ta sitä mikä kris­ti­nus­kos­sa olen­nais­ta: Isä, Poi­ka ja Pyhä Hen­ki. Mut­ta kai­kis­sa us­kon­nois­sa on tiet­ty kä­si­tys oi­ke­as­ta ja vää­räs­tä, se on myös is­la­mis­sa on. Jopa ateis­min pii­ris­sä on mo­raa­li­kä­si­tys. Ih­mi­si­nä kaik­ki ovat ar­vok­kai­ta, riip­pu­mat­ta sii­tä mi­hin us­kon­nol­li­seen taus­taan ovat syn­ty­neet. Mut­ta kris­ti­nus­kol­la on ai­nut­laa­tui­nen sa­no­ma.

Ide­oi ta­pah­tu­ma, jos­sa La­pu­an tuo­mi­o­kirk­ko­seu­ra­kun­ta on mah­dol­li­sim­man lä­hel­lä ih­mis­tä.

– On tär­ke­ää an­taa ti­laa sil­le, mitä on jo teh­ty. Mut­ta jos ajat­te­len sitä, mi­ten meil­lä Rau­mal­la toi­mi­taan, niin tääl­lä Ete­lä-Poh­jan­maal­la ei ole läh­det­ty mu­kaan IRR TV -ka­na­van me­di­a­mis­si­oon. Se ajoit­tuu lä­hel­le seu­ra­kun­ta­vaa­le­ja, ja sii­nä on mu­ka­na va­pai­ta suun­tia. Ym­mär­rän, et­tä seu­ra­kun­ta on toi­mi­nut par­haan ym­mär­ryk­sen­sä mu­kaan ja ken­ties on näh­ty koh­tuut­to­ma­na osal­lis­taa työn­te­ki­jöi­tä sii­hen. Mut­ta sii­nä sai­si ol­la mu­ka­na jär­jes­tä­mäs­sä ta­pah­tu­mia seu­ra­kun­tien kans­sa, Ola­vi Sau­rio opas­taa.

– Eh­kä voi­si myös ol­la Raa­mat­tu­tun­te­ja sel­lai­sis­ta Raa­ma­tun kir­jois­ta, jot­ka ei­vät ole ih­mi­sil­le tut­tu­ja. Tai sy­ven­tyä eri liik­kei­den ope­tuk­siin ja pi­tää nii­den tee­ma­päi­viä.

Jos Si­nut va­li­taan, voi­daan­ko La­pu­an kir­kois­sa vih­kiä avi­o­liit­toon sa­maa su­ku­puol­ta ole­via pa­ris­kun­tia?

– Ei voi­da. Ju­ma­la on aset­ta­nut avi­o­lii­ton mie­hen ja nai­sen vä­lil­le. Edus­kun­ta on kui­ten­kin kat­so­nut, et­tä ket­kä ta­han­sa kak­si – ai­na­kin tois­tai­sek­si vain kak­si – voi­vat pe­rus­taa per­heen ja men­nä avi­oiit­toon. Kris­til­li­nen kä­si­tys jou­tu­nut täs­sä eril­leen yh­teis­kun­nas­ta, en­sim­mäis­tä ker­taa kos­kaan. Täs­sä hiip­pa­kun­nas­sa on sel­keä tul­kin­ta asi­as­ta, mut­ta eri puo­lil­la Suo­mea on eri kä­si­tyk­siä. On mah­dol­lis­ta ru­koil­la sa­maa su­ku­puol­ta ole­va pa­rin kans­sa, mut­ta se ei ole pa­pin vel­vol­li­suus. Ja on tär­ke­ää muis­taa, et­tä sii­tä ei voi muo­dos­tua vih­ki­mi­sen kal­tais­ta ti­lan­net­ta.

Mikä on kan­ta­si eu­ta­na­si­aan?

– Läh­tö­koh­tai­ses­ti ih­mi­se­lä­mää on puo­lus­tet­ta­va vii­mei­seen as­ti. Näen on­gel­ma­na sen, jos tar­vi­taan eu­ta­na­si­aa. On­ko ki­vun­lie­vy­tys hoi­det­tu riit­tä­väs­ti? Jos eu­ta­na­sia hy­väk­sy­tään, tar­vit­see­ko ki­vun­lie­vy­tyk­ses­tä huo­leh­tia? Mo­nes­ta jou­du­taan tin­ki­mään, mut­ta riit­tä­väs­tä saat­to­hoi­dos­ta ei voi­da tin­kiä.

Mitä miel­tä olet ka­ris­maat­ti­sis­ta liik­keis­tä?

– Suh­tau­dun myön­tei­ses­ti. Tär­ke­ää on, et­tä pi­täy­dy­tään Raa­ma­tun sa­nas­sa. Kun sitä rait­tiis­ti ja ter­vees­ti teh­dään, ka­ris­maat­ti­suus so­pii mei­dän­kin kirk­koom­me ja seu­ra­kun­tiim­me yh­teis­toi­min­nas­sa mui­den seu­ra­kun­tien kans­sa.

On­ko us­ko­si jos­kus hor­ju­nut? Mil­loin ja mi­ten?

– Ei ole hor­ju­nut. Tie­ten­kin sitä miet­tii ja ky­see­na­lais­taa, on­ko tämä kaik­ki tot­ta. Eri­lai­sia epäi­lyk­siä tu­lee käy­tyä läpi. Kris­ti­nus­kon sa­no­ma on sen ver­ran eri­koi­nen ja ih­meel­li­nen, et­tä kaik­ki tämä oli­si te­at­te­ria, jol­lei se oli­si tot­ta. Mut­ta en ole jou­tu­nut ti­lan­tee­seen, et­tä en us­ko. Sit­ten­kin us­kon!

Kan­na­tat­ko eku­me­ni­aa, ja mi­hin as­ti?

– Yh­teis­työ­tä voi­daan teh­dä kaik­kien kris­til­lis­ten kirk­ko­jen kans­sa, jot­ka tun­nus­ta­vat Apos­to­li­sen us­kon­tun­nus­tuk­sen si­säl­lön. Kaik­kien kans­sa pi­tää voi­da kes­kus­tel­la ja käy­dä us­kon­to­di­a­lo­gia. Tie­ten­kin is­la­min­kin kans­sa. Kan­na­tan yh­teis­työ­tä paik­ka­kun­nal­la ole­vien us­kon­nol­lis­ten yh­tei­sö­jen vä­lil­lä, Sau­rio muo­toi­lee.

Mis­sä he­rä­tys­liik­kees­sä ovat omat juu­re­si?

– Nuo­ruu­des­sa­ni Imat­ral­la val­lit­si nuor­ten kes­kuu­des­sa vii­des he­rä­tys­lii­ke. Opis­ke­lu­ai­ka­na kä­vin he­rän­näis­seu­rois­sa. En ole ”haa­li­nut” he­rä­tys­liik­kei­den jä­sen­kir­jo­ja. Meil­lä La­pin seu­ra­kun­nas­sa val­lit­see Län­si-Suo­men ru­koi­le­vai­suus. Pi­dän tär­ke­ä­nä, et­tä seu­ra­kun­ta toi­mii yh­teis­työs­sä kaik­kien he­rä­tys­liik­kei­den kans­sa, eh­do­kas sa­noo.

– La­pu­al­ta Län­si-Suo­men ru­koi­le­vai­suus puut­tuu. Sii­nä pi­täy­dy­tään 1600-lu­vun kirk­ko­kä­si­kir­jas­sa ja vei­sa­taan vuo­den 1701 vir­si­kir­jan mu­kaan. Nais­pap­peus ei ole sal­lit­tua. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa La­pis­sa käy noin 200-300 ih­mis­tä.

Mi­ten va­kuu­tat sen, joka ei us­ko?

– Läh­tö­koh­ta on, et­tä Pyhä Hen­ki vai­kut­taa ih­mi­ses­sä us­kon mis­sä ja mil­loin ha­lu­aa. Kun pi­dän esil­lä Ju­ma­lan sa­naa, niin saan luot­taa, et­tä Pyhä Hen­ki toi­mii sen kaut­ta. Jos syy, mik­sei us­ko, pe­rus­tuu vää­rään tie­toon, niin sitä voi pyr­kiä oi­kai­se­maan tai käy­dä kes­kus­te­lua sii­tä, olet­ko ihan var­ma asi­ois­ta.

Jat­ka lau­set­ta:

En­si ke­sä­nä ha­lu­ai­sin... käy­dä ke­sä­lo­ma­mat­kal­la äi­din kans­sa kat­so­mas­sa Obe­ram­mer­gaun kär­si­mys­näy­tel­mää, jos se to­teu­tuu.

Lii­ku­tun kyy­ne­liin, kun... Mi­nul­la ei ole ta­pa­na ko­vin jul­ki­ses­ti lii­kut­tua kyy­ne­liin. Mut­ta jos ih­mi­ses­tä nä­kee, et­tä Ju­ma­la vai­kut­ta­nut hä­nes­sä voi­mak­kaas­ti us­kon ko­ke­mus­ta, niin sii­nä voi lii­kut­tua. Yri­tän, et­ten ihan saar­nas­tuo­lis­sa lii­ku­tu kyy­ne­liin.

Elä­mäs­sä­ni ka­dun... tur­his­ta asi­ois­ta huo­les­tu­mis­ta. Tar­peet­to­mia en­nak­ko­luu­lo­ja ja nii­den yl­lä­pi­tä­mis­tä. Asi­oi­den edel­le me­ne­mis­tä. Oi­ke­aop­pi­nen kris­til­li­nen vas­taus tie­tys­ti on, et­tä syn­tiä pi­tää ka­tua.

Pa­hoi­tan mie­le­ni, kun... koen, et­tä joku ei ole pi­tä­nyt lu­pauk­si­aan. Kun asi­at ei­vät mene niin kuin on so­vit­tu.

Mi­nua nau­rat­taa tai hu­vit­taa... jos olen etu­kä­teen tar­kas­ti aja­tel­lut, et­tä joku asia ta­pah­tuu tie­tyl­lä ta­val­la, niin on ilois­ta jos se to­teu­tuu ku­ten ajat­te­lin. Et­tä sat­tui­pas hy­vin! Va­hin­go­ni­loa py­rin vält­tä­mään.

En voi­si kos­kaan... opet­taa kris­til­li­sen pe­rus­to­tuu­den vas­tai­ses­ti. En voi­si kiel­tää Kris­tuk­sen so­vi­tus­työ­tä. En voi­si kos­kaan tap­paa tois­ta ih­mis­tä, en voi­si teh­dä toi­sel­le ih­mi­sel­le pa­haa. Mut­ta mi­ten täs­sä on­nis­tuu... Pie­ta­ri­kin sa­noi, et­tä en voi­si kos­kaan kiel­tää si­nua, ja mi­ten kävi?

Sa­lai­nen pa­hee­ni on... Ylen­syön­ti ja herk­ku­jen naut­ti­mi­nen yk­si­nä­ni.

Lap­suu­te­ni haa­ve oli... tul­la lää­kä­rik­si tai ju­nan­kul­jet­ta­jak­si. Al­ta kou­lui­käi­se­nä olin va­kaas­ti sitä miel­tä, et­tä kek­sin lääk­keen, jon­ka avul­la ei kuo­le kos­kaan. Kuu­lin kyl­lä sit­ten, et­tei se ole mah­dol­lis­ta.

Suun­ni­tel­mis­sa­ni on seu­raa­vak­si... Hoi­taa teh­tä­vää­ni mis­sä olen­kin niin hy­vin kuin voin.

Kek­si vie­lä yk­si oma ky­sy­mys ja vas­taa sii­hen.

Mik­si olen pap­pi?

– Kiin­nos­tuin kris­ti­no­pin si­säl­löis­tä ja ha­lu­sin sy­ven­tyä nii­hin, Ola­vi Sau­rio vas­taa.

– Mut­ta et­kö kysy ol­len­kaan nais­pap­peu­des­ta, Sau­rio ky­syy toi­mit­ta­jal­ta.

– La­pu­al­la­kin on liik­kei­tä, jois­sa suh­tau­du­taan kiel­tei­ses­ti nais­pap­peu­teen. Jos ih­mi­sen va­kau­muk­sen mu­kaan pa­pin­vir­ka on vain mie­hel­le, niin hän­tä ei pidä syr­jiä. Esi­mer­kik­si or­to­dok­si­kirk­ko ja Roo­man kirk­ko pi­tä­vät pap­peut­ta vain mie­hel­le kuu­lu­va­na. Meil­lä La­pis­sa moni yh­teis­työ­kump­pa­ni ei voi ol­la nais­pa­pin kans­sa ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa. Suu­rin osa maa­il­man vä­es­tös­tä kuu­luu kirk­koi­hin, jois­sa vain mies voi ol­la pap­pi. Ym­mär­rän, et­tä Raa­ma­tun pe­rus­teel­la voi­daan pää­tyä mo­lem­piin rat­kai­sui­hin. Mut­ta mei­dän kir­kos­sam­me pap­peus ei ole su­ku­puo­leen si­dot­tu. Tä­män mu­kaan olen toi­mi­nut ja toi­min, Sau­rio erit­te­lee.