Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Mia Vuorela ja Jani Johansson kiistelevät hysteerisen riemastuttavasti Kekkosen tyttäressä. Taina Latvalan näytelmä osuu napakymppiin.
Kuva: Jukka Kontkanen/Seinäjoen kaupunginteatteri
Monen flunssan ja toisen kierroksen koronankin takia lapualaisen Taina Latvalan käsikirjoittamaa näytelmää "Kekkosen tytär" päästiin katsomaan Seinäjoen kaupunginteatteriin vasta helmikuun puolen välin jälkeen. Aika moni sen on jo nähnyt, mutta tässä vielä muistutus niille, jotka empivät. Älkää empikö. Näytöksiä on huhtikuun puoleen väliin asti.
Näytelmä on palkittu parhaana kotimaisena näytelmäkäsikirjoituksena 2021, ja ansiosta. Latvalan teksti on tuttuakin tutumpaa, vähän niin kuin kuuntelis ittiänsä lavalla. Kuinka Latvala saakaan tavallisen lapualaisen puheen kuulostamaan pölläälyltä.
Aiheena näytelmässä on siis presidentti Urho Kekkosen tytär, tapahtumapaikkana lapualaisen Kata Vähä-Peltolan kototaloon tupa, josta käydään kylällä, Nesteellä ja ABC:llä. Jotten spoilaa etukäteen, kerrottakoon vain, että Lapua-hotellin respan neidin ja Kekkosen välillä on saattanut olla sutinaa joskus viiskymmentä vuotta sitten, todistusaineistoakin vissiin on. Juoneen liittyy kepulaisten tarve saada keulahahmo presidentinvaaleihin ja tietysti Lapualla kun ollaan, isossa osassa ovat myös kuntapolitiikan kiemurat.
Kata Vähä-Peltolan äitee yllättää muistelemalla mainittua hotellikeissiä, ja siitä alkaa varsinainen show. Äiteen yllätys järkyttää ensin, mutta siitäpä syntyykin idea aivan valtakunnanpolitiikan tasolle.
Pääroolissa Mia Vuorela (Kata) tekee vakuuttavan lapualaasen viiskymppisen naisen roolin. Puheenparsikin on niin kotoonen. Riemastuttavin hahmo on kuitenkin Jani Johanssonin Jarkko Sutinen. Johansson ja Vuorela ovat lavalla mahtava parivaljakko: Vuorela on tyypillinen lapualaanen akka, lakoninen, realistinen ja juurevasti jalaat maas, kun taas Johansson on täysin pitelemätöön, vauhdikas vaahtoaja, jonka silmissä vilkkuvat kauppakeskuksen dollarinkuvat. Nämä kaksi kannattelevat jokaista kohtausta mahtavalla sanailulla, ja Lapuan murre sujuu oivasti. Sutisen räävittömät tokaisut muka naisten iskemisestä ovat tuttuja kaikessa murrosikäisyydessään, ja Katan kipakat vastaukset osuvat täydellisesti maaliin. Katan ja Sutisen herkulliset keskustelut ovat näytelmän parasta antia. Katan äitee Marjut Sariola on jo vähän pössöö, mutta kumman tarkasti muistuvat muutamat asiat mieleen. Yhdestäkin romanttisesta kohtauksesta on muistona Vimpelin Vedon urheilusukka, jonka sisällä on UKK:n varpahankynsi. "Niin jooki!", hätkähtää äitee kauhun vallassa, kun tajuaa, mistä oikeasti onkaan kyse.
Kekkosen tytär nauratti alusta loppuun, ja viimeiset näyttämöllä kuullut sanat panivat toivomaan jatko-osaa. Aineksia olisi, ja samaa herkkua katselisi mielellään lisää. Toimisikohan tv-sarjana?
Tarja Kojola
"Kekkosen tytär" Seinäjoen kaupunginteatterissa 10.4. saakka. Käsikirjoitus Taina Latvala, ohjaus Ismo Sajakorpi. Rooleissa mm. Mia Vuorela, Jani Johansson, Marjut Sariola.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?