Tar­ja Ko­jo­la
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Tai­na Lat­va­lan pal­kit­tu näy­tel­mä ”Kek­ko­sen ty­tär” näh­dään Sei­nä­jo­en kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa mar­ras­kuus­ta läh­tien. Näy­tel­män ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat La­pu­al­le.

La­pu­a­lais­läh­töi­nen kir­jai­li­ja Tai­na Lat­va­la sai puo­li­son­sa kans­sa esi­kois­po­jan va­jaa pari vuot­ta sit­ten, ja uu­den­lai­nen elä­mä pie­nen ih­mi­sen kans­sa on ol­lut an­toi­saa.

– Poi­ka on nyt vuo­den ja yh­dek­sän kuu­kau­den ikäi­nen, ja olen vie­lä ko­to­na hä­nen kans­saan. Vie­te­tään lap­si­per­he­ar­kea, ul­koi­lua ja leik­ki­puis­to­ja. On ol­lut iha­naa, olen viih­ty­nyt ko­to­na tosi hy­vin, Lat­va­la pal­jas­taa.

– Elä­mään on tul­lut ru­tii­ne­ja, mikä on mi­nul­le uut­ta. On sel­vät kel­lo­na­jat asi­oil­le. Va­paa­na kir­jai­li­ja­na ai­ka­tau­lut ovat väl­jät. Nyt elä­mä on ryt­mi­tet­tyä, mikä on teh­nyt hy­vää, hän nau­raa.

La­pu­al­la per­he käy muu­ta­man kuu­kau­den vä­lein.

– Syys­kuun lo­pul­la käy­tiin, sitä en­nen hei­nä­kuus­sa. Vau­va­vuon­na oli pi­dem­piä tau­ko­ja, mut­ta nyt on käy­ty ti­he­äm­pään, Lat­va­la ker­too.

– Vä­lil­lä on ihan kau­hia ikä­vä La­pu­al­le! Alan it­kes­kel­lä ja sit­ten on pak­ko al­kaa kat­sel­la ju­na­lip­pu­ja, kir­jai­li­ja hu­vit­tuu.

Kir­jai­li­ja saat­taa tätä jut­tua lu­et­ta­es­sa hy­vin­kin ol­la La­pu­al­la, ja hy­väs­tä syys­tä. Lat­va­lan näy­tel­mä ”Kek­ko­sen ty­tär” tu­lee ni­mit­täin en­si-il­taan Sei­nä­jo­en kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa mar­ras­kuun alus­sa.

– Pää­sen toi­vot­ta­vas­ti kat­so­maan lä­pi­me­noa en­nen en­si-il­taa. Jän­nit­tä­vä näh­dä, mi­ten näy­tel­mä teh­dään Sei­nä­jo­el­la. Sen kan­ta­e­si­tys oli Vaa­san kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa 2020, Lat­va­la pal­jas­taa.

Seu­raa­va­na vuon­na ”Kek­ko­sen ty­tär” pal­kit­tiin Lea-pal­kin­nol­la par­haa­na ko­ti­mai­se­na näy­tel­mä­kä­si­kir­joi­tuk­se­na.

– Mi­nä­hän näin jo un­ta, et­tä esi­tin Kek­kos­ta it­se, Tai­na Lat­va­la nau­raa.

– Se ku­vas­taa sitä, kuin­ka tär­keä tämä näy­tel­mä mi­nul­le on. Uni oli ai­van kau­hea pai­na­jai­nen, kos­ka en osaa yh­tään näy­tel­lä. En ol­lut myös­kään ope­tel­lut vuo­ro­sa­no­ja ul­koa, kos­ka ajat­te­lin, et­tä kyl­lä­hän mä nyt tä­män osaan. Sit­ten kun me­nin la­val­le, en muis­ta­nut sa­naa­kaan, Lat­va­la ku­vai­lee.

– Unes­sa tun­nus­tin la­val­la, et­tä mä en oo kuul­kaa näyt­te­li­jä ol­len­kaan vaan kir­jai­li­ja! Et­tä en pys­ty nyt tätä esit­tä­mään! Unen en­si-il­ta jäi kyl­lä to­del­la erit­täin ly­hy­ek­si, kir­jai­li­ja il­ka­moi.

Teks­tin­te­ki­jä odot­taa jo in­nol­la val­miin näy­tel­män nä­ke­mis­tä. Tois­sa vii­kon avoi­mis­ta har­joi­tuk­sis­ta tul­lut pa­lau­te on läm­mit­tä­nyt miel­tä.

– Ylei­sö oli ty­kän­nyt. Kun ky­sees­sä on ko­me­dia, on iha­na kuul­la, et­tä se oli nau­rat­ta­nut kat­so­jia.

”Kek­ko­sen ty­tär” ker­too vii­si­kymp­pi­ses­tä la­pu­a­lai­ses­ta Ka­tas­ta, jon­ka maa­il­ma mul­lis­tuu, kun iä­käs äi­ti pal­jas­taa pre­si­dent­ti Kek­ko­seen liit­ty­vän suu­ren sa­lai­suu­den. Te­at­te­rin tie­dot­tees­sa mai­ni­taan, et­tä koko Ka­tan per­he jou­tuu ar­mot­to­man pre­si­dent­ti­pe­lin pyör­tei­siin, ja ta­ri­nas­sa elä­vät sekä vah­vat poh­ja­lais­nai­set et­tä mo­der­nin maa­il­man rie­pot­te­le­mat mie­het. Näy­tel­män oh­jaa Is­mo Sa­ja­kor­pi, ja sii­tä voi hy­vin käyt­tää ni­mi­tys­tä ”tu­pa­ko­me­dia”.

– Se on kyl­lä osu­va ku­vaus ja läm­min­hen­ki­sen ko­toi­sa sana. Mel­kein kaik­ki kes­kus­te­lut käy­dään tu­vas­sa. Näy­tel­mäs­sä on sa­tii­ri­sia piir­tei­tä ja lop­pua koh­ti se yl­tyy mil­tei fars­sik­si, kir­jai­li­ja ker­too.

– Olen päi­vit­tä­nyt teks­tin tä­hän päi­vään so­pi­vak­si. Kun nyt käy­dään oi­ke­as­ti­kin pre­si­den­tin­vaa­lit, niin näy­tel­mä on tosi ajan­koh­tai­nen. Juu­ri luin uu­ti­sis­ta Ale­xan­der Stub­bin ja Pek­ka Haa­vis­ton kan­na­tus­lu­vuis­ta, Lat­va­la jut­te­lee.

Näyt­tä­möl­lä on tu­pa­ko­me­di­an li­säk­si lu­vas­sa po­li­tii­kan val­ta­pe­liä ja suh­mu­roin­tia.

– Nau­rua ja it­ku­a­kin, ne­hän käy­vät käsi kä­des­sä, kir­jai­li­ja tie­tää.

Kek­ko­sen ty­tär si­joit­tuu La­pu­al­le.

– Ih­mi­set ovat suu­rel­ta osin la­pu­a­lai­sia ja mur­re on ete­lä­poh­ja­lais­ta.

Hen­ki­lö­hah­moi­na näh­dään Kata ja hä­nen äi­tin­sä, val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa ko­vak­si kou­lit­tu si­sar, La­pu­an kau­pun­gin­joh­ta­jak­si ha­vit­te­le­va hur­mu­ri sekä ruot­sa­lais­taus­tai­nen ko­din­hoi­ta­ja.

On­ko näy­tel­män hah­moil­la esi­ku­via oi­ke­as­sa elä­mäs­sä?

– No ai­na­han jo­tain mie­li­ku­via siel­tä tääl­tä yh­dis­tyy hah­moi­hin... Ete­lä­poh­ja­lais­ta men­ta­li­teet­tia var­sin­kin. Tun­nen sen niin hy­vin. Yk­si hah­mois­ta on Su­ti­nen-ni­mi­nen dy­naa­mi­nen si­vu­hen­ki­lö, joka ha­lu­aa La­pu­al­le kaik­kea mah­dol­lis­ta hy­vää, suun­nit­te­lee kaup­pa­kes­kus­ta ja las­kes­ke­lee os­to­voi­maa, ide­oi suu­ria ke­hi­tys­hank­kei­ta ja te­kee po­li­tiik­kaa.

Äi­din ja tyt­tä­ren suh­de on Lat­va­lan kir­jo­jen kes­kei­siä tee­mo­ja, niin myös täs­sä näy­tel­mäs­sä.

– Van­ha äi­ti ha­lu­aa tyt­tä­rel­le pa­ras­ta mah­dol­lis­ta. Mu­ka­na on myös rak­kaus­ta­ri­na, val­heen ja to­tuu­den tee­mo­ja poh­di­taan, re­hel­li­syyt­tä it­sel­le ja muil­le. Eh­kä kes­kei­sin tee­ma on­kin it­sek­si tu­le­mi­nen, Lat­va­la poh­tii.

Seu­raa­vaa ro­maa­nia voi­daan jou­tua odot­te­le­maan vie­lä tovi. Vii­me ai­koi­na Lat­va­lan kir­joit­ta­mi­nen on ol­lut puus­kit­tais­ta ei­kä ko­vin sään­nöl­lis­tä.

– Muu­ta­ma ai­he on vi­reil­lä, teks­ti­ä­kin teh­ty­nä. Yk­si idea on ai­ka pit­käl­lä, se on vä­hän eri tyyp­pi­nen kuin ai­em­mat työ­ni. Mut­ta en osaa vie­lä lu­va­ta, mil­loin se oli­si val­mis, kir­jai­li­ja pa­hoit­te­lee.

– Äi­tiys on ins­pi­roi­va ai­he, jota olen vä­lil­lä kir­joit­ta­mal­la­kin poh­ti­nut. Olen myös kir­jan­nut ka­len­te­riin yk­sit­täi­siä het­kiä, po­jan ke­hi­tys­vai­hei­ta. On it­sel­le­kin hie­noa, et­tä tu­lee mer­kit­tyä muis­tiin vä­läh­dyk­siä per­he-elä­mäs­tä.

“Kek­ko­sen ty­tär” Sei­nä­jo­en kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa 3.11. al­ka­en huh­ti­kuul­le 2024. Kä­si­kir­joi­tus Tai­na Lat­va­la, oh­jaus Is­mo Sa­ja­kor­pi. Roo­leis­sa mm. Mia Vuo­re­la, Mar­jut Sa­ri­o­la, Na­ta­lil Lin­ta­la, Jus­si Lukács, Jani Jo­hans­son, Esa Aho­nen.