Tar­ja Ko­jo­la

tar­ja.ko­jo­la@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si sata vuot­ta Suo­men si­säl­lis­so­das­ta. Nuo­ri Suo­mi-nei­to ajau­tui vain pari kuu­kaut­ta it­se­näi­syys­ju­lis­tuk­sen jäl­keen so­ta­ti­laan, jos­sa veli nou­si vel­je­ään vas­taan.

Vuo­den 1918 tal­ven ja ke­vään ta­pah­tu­mis­ta on ku­lu­nei­den sa­dan vuo­den ai­ka­na käy­tet­ty mon­ta eri ni­mi­tys­tä. Niin te­ke­vät asi­as­ta pu­hu­jat edel­leen, ku­kin omis­ta aat­teel­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­taan tai nä­ke­myk­sen­sä kaut­ta. La­pu­al­la on kai­ke­ti pu­hut­tu ylei­ses­ti va­paus­so­das­ta, joka viit­taa ve­nä­läis­ten maas­ta pois­ta­mi­seen ja it­se­näi­syy­den var­mis­ta­mi­seen.

So­das­ta käy­te­tään myös vä­rit­ty­nät­tä ni­mi­tys­tä pu­na­ka­pi­na, torp­pa­ri­ka­pi­na ker­too pal­jon myös val­lin­nees­ta yh­teis­kun­ta­jär­jes­tel­mäs­tä. Sa­nat kan­sa­lais­so­ta tai vel­jes­so­ta eh­kä kos­ket­ta­vim­min ker­to­vat sen, mis­tä raa­im­mil­laan oli kyse: jopa sa­man per­heen jä­se­net saat­toi­vat ol­la eri puo­lil­la rin­ta­maa.

Kaik­kein neut­raa­lein ni­mi­tys lie­nee ”vuo­den 1918 ta­pah­tu­mat”, jota ny­kyi­sin suo­si­tel­laan käy­tet­tä­väk­si sil­loin, kun ei ha­lu­ta ot­taa kan­taa asi­aan puo­les­ta tai vas­taan. Yleen­sä, kun olen vuo­den 1918 so­das­ta kir­joit­ta­nut si­säl­lis­so­ta-ni­mel­lä, on tul­lut pa­lau­tet­ta sekä puo­les­ta et­tä vas­taan: osa lu­ki­jois­ta ha­lu­aa, et­tä pu­hu­taan eh­dot­to­mas­ti va­paus­so­das­ta, osa taas on sitä miel­tä, et­tä pi­tää käyt­tää vie­lä neut­raa­lim­paa ni­mi­tys­tä.

Pelk­kä ta­pah­tu­mien ni­mi­tys he­rät­tää siis edel­leen pal­jon tun­tei­ta. Ih­meen vä­hän vii­me vuon­na, Suo­men sa­ta­vuo­tis­juh­lien yh­tey­des­sä, pu­hut­tiin mi­tään kan­sa­lais­so­das­ta. Asia nous­see enem­män ot­si­koi­hin tänä vuon­na, kun ta­pah­tu­mis­ta on ku­lu­nut sata vuot­ta.

Vuon­na 1918 Suo­mi oli kah­ti­a­ja­kau­tu­nut muun mu­as­sa sik­si, et­tä sää­ty-yh­teis­kun­nan ha­jo­tes­sa rai­lo omis­ta­van ja pal­kol­lis­ten luo­kan vä­lil­lä oli en­tis­tä sy­vem­pi. Sa­man­kal­tai­sia ja­ko­lin­jo­ja on tä­nä­kin päi­vä­nä. Työl­li­set ja työt­tö­mät, ra­sis­tit ja su­vait­se­vai­set, suu­ro­mis­ta­jat ja pi­ka­vip­pi­on­gel­mai­set, syr­jäy­ty­neet ja me­nes­ty­jät. Sa­dan vuo­den ta­kaa soi­si opi­tun ai­na­kin sen, et­tä rai­lo on syy­tä ku­roa um­peen, en­nen kuin ajau­du­taan ää­ri­ti­lan­tee­seen. Toi­vot­ta­vas­ti si­säl­lis­so­das­ta pääs­tään tänä vuon­na kes­kus­te­le­maan kiih­kot­ta.