Mira Uu­si­hau­ta-Koi­vu
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Kou­lu­jen aloi­tus syk­syl­lä saa op­pi­laat mars­si­maan ylä­kou­lus­ta ui­ma­hal­liin. Vuo­ros­sa on uin­tia. Ylä­kou­lun yh­dek­sän­nen luo­kan tyt­tö­jä va­el­taa koh­ti pu­ku­ti­lo­ja. Ihan kaik­ki ei­vät tun­nil­le tule tai ai­na­kin pit­kin ham­pain. Ylä­kou­lun lii­kun­nan ja ter­veys­tie­don opet­ta­ja Noo­ra Mä­ki­sa­lo tie­tää, et­tä nuo­ren ei ole ai­na help­poa tul­la ui­maan. Ja syi­tä on mo­nia. Ym­mär­ret­tä­vi­ä­kin ja hy­vin hen­ki­lö­koh­tai­sia.

– Ylä­kou­lus­sa ol­laan ai­ka her­käs­sä iäs­sä ja uin­ti­tun­ti ei eh­kä ole kai­kis­ta mie­lyt­tä­vin asia, jos on omia epä­var­muuk­sia ja mui­ta syi­tä. Tun­tu­ma sel­lai­ses­ta on li­sään­ty­nyt. Ai­na­kin olen oman use­am­man vuo­den opet­ta­jau­ra­ni ai­ka­na ha­vain­nut, et­tä ene­ne­väs­sä mää­rin op­pi­laat yrit­tä­vät ol­la tu­le­mat­ta ui­maan. Ja se riip­puu mo­nes­ta asi­as­ta, usein hy­vin hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta. Osal­la myös van­hem­mat saat­ta­vat läh­teä mu­kaan sel­lai­siin­kin "syi­hin", joi­ta opet­ta­ja taas ei lue ihan hy­väk­syt­tä­väk­si. Opet­ta­ja on mel­ko vai­ke­as­sa ase­mas­sa sil­loin sa­no­maan, et­tä tul­ta­va oli­si, jos ko­to­na ol­laan tois­ta miel­tä.

Ui­ma­tai­to on kui­ten­kin tär­keä ja ku­lu­nut kesä jos mikä sii­tä taas muis­tut­ti.

– Ke­säl­lä tuli taas sel­väk­si se, mik­si sin­ne al­taa­seen yri­te­tään saa­da mah­dol­li­sim­man moni kou­lu­lai­nen. Et­tä sitä ui­ma­tai­toa oli­si ja et­tä se py­syi­si ja ke­hit­tyi­si.

Mikä edis­tää sitä, et­tä nuo­ret tu­le­vat ui­maan?

– Erääs­sä gradu-tut­ki­muk­sis­sa sel­vi­si, et­tä kun on tur­val­li­nen ja hyvä ryh­mä, niin se edis­tää asi­aa. Myös kou­lus­sa voi­daan ma­dal­taa kyn­nys­tä. Ne voi­vat ol­la ai­ka pie­ni­ä­kin jut­tu­ja, jol­la niin teh­dää­än. Jos­kus joku voi­daan pääs­tää jo vä­hän en­nal­ta pu­ku­ti­loi­hin ja sil­loin pää­see nop­sas­ti al­taa­seen en­nen mui­ta. Myös mah­dol­li­sia uin­ti­räs­te­jä voi­daan to­teut­taa luo­vas­ti, an­taa mah­dol­li­suus käy­dä vaik­ka oma­na ai­ka­na ui­mas­sa. Py­rim­me luo­maan nuo­ril­le ti­lan­tei­ta, jois­sa hei­dät saa­daan al­taa­seen.

Uin­ti­viik­ko­jen al­ka­es­sa yk­si asia on kui­ten­kin var­ma.

– Wil­ma al­kaa soi­da ja pii­pa­ta. Vies­teä tu­lee ai­van val­ta­vas­ti, sa­to­ja ja vas­taa­mi­seen me­nee ai­kaa. Ne ovat ai­na hy­vin hek­ti­set vii­kot näin opet­ta­jan nä­kö­kul­mas­ta. Mut­ta kan­nat­taa muis­taa, et­tä sa­mal­la puo­lel­la ol­laan kaik­ki. Et­tä nuo­ril­la oli­si tär­keä ui­ma­tai­to.