Viikko
Kuukausi
6kk
? Viikon kysymys ?
Grafiikassa näkyvät hurjat investointien vuodet, joina rakennettiin uusi lukio ja kaksi alakoulua sekä päiväkoti.
Leena Hjelt
@lapuansanomat.fi
Lapuan tilinpäätös näyttää niin hyvältä, että kehut alkavat jo melkein nolottaa luvuista kertovia itseäänkin. Toisaalta, jos viime vuonna ei olisi ylletty plussalle, tilanne olisi paha.
Lapua teki jälleen viime vuonna neljättä vuotta putkeen positiivisen tuloksen. Tällä kertaa se on historiallisen hyvä.
– Onko koskaan ennen vuosikate ollut 11,1 miljoonaa euroa plussalla, kysyy Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare. Kun luvusta vähennetään poistot, jää tilikauden tulos 4,4 miljoonaa euroa plussalle.
Hyvin meni koko kaupunkikonsernilla eli kaupungilla ja sen tytäryhteisöillä yhteensä. Konsernin vuosikate oli 14,2 miljoonaa euroa ja ylijäämä oli 4,6 miljoonaa euroa.
Sekä Kankare, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen (kok.) että talousjohtaja Anne Marjamäki ovat enemmän kuin tyytyväisiä.
– Meillä ei ole vaivaksi asti onnistumisen hetkiä. Kyllä näistä pitää osata nauttia. Koko joukkueella on tehty hyvää työtä, Pöntinen hehkuttaa.
Silti hän on sitä mieltä, että pröystäilyyn ei ole varaa ja pahimpaan pitää varautua ja mieluummin sitten yllättyä iloisesti.
Neljä vuotta sitten Kankare ilmoitti iloitsevansa vuoden 2020 ylijäämästä minuutin. Tuolloin tahkottiin 3,2 miljoonan euron ylijäämä, kun talousarviossa ennakoitiin 1,6 miljoonan verran alijäämää. Tulos oli osin valtiolta saatujen koronatukien ansiota.
Voiko nyt sitten iloita jo neljä minuuttia? Sekä Kankare että Pöntinen nauravat, että se on jo liioittelua.
Satu Kankare mainitsee yhtenä ilonaiheena lainakannan alenemisen. Kaupunkikonsernilla oli velkaa vuoden lopussa 99 miljoonaa euroa, josta kaupungilla 63,1 miljoonaa. Asukasta kohden velkaa on 7 065 ja 4 501 euroa.
Kaupungin velkataakkaa onnistuttiin keventämään viime vuonna 4,4 miljoonalla eurolla.
– Suurien investointivuosien jälkeen lainaa on hyvin saatu sulatettua. Ei pelkästään hyvä kehitys, vaan hienosti suoriuduttu, kuvaa Kankare.
Verotulot kehittyivät suotuisasti, niitä kertyi 31,6 miljoonaa euroa. Hyvin pyöri myös kaupungin oma toiminta, kun toimintakate oli 35,5 miljoonaa miinuksella kulujen ollessa 47,1 miljoonaa ja tuottojen 11,2 miljoonaa.
Investointien puolella on päästy eroon ”toiveiden tynnyristä” etukäteen asetetun investointikaton ansiosta. Viime vuonna katto oli 6,8 miljoonaa euroa ja siinä myös pysyttiin. Tosin 900 000 euron edestä hankkeita jäi toteutumatta tai kesken, minkä vuoksi valtuusto myönsi tälle vuodelle lisämäärärahan.
– Varmasti myös tämän vuoden lopussa on se tilanne, että kaikkia ei ole ehditty tehdä, Kankare huomauttaa.
Jos viime vuosi näyttääkin erinomaiselta, päinvastoin on lähivuosien laita. Jo kuluvalle vuodelle on arvioitu 1,9 miljoonan euron alijäämää. Lapualla on tiukkenevaa taloutta ajatellen hyvä tilanne, sillä taseeseen on kertynyt ylijäämäisiltä vuosilta hyvin puskuria.
Kaupungin taseessa sitä on 26,7 miljoonaa ja koko konsernilla yhteensä 30,3 miljoonaa.
– Nämä antavat meille aikaa reagoida. Emme ole heti siinä tilanteessa, että miten nyt selviämme.
Viime vuonna kuntataloudessa pitikin yltää plussalle. Näin muun muassa siksi, että niin sanotut verohännät paransivat kuntien verotulokertymää. Lisäksi valtio maksoi ennakollisen sotesiirtolaskelman mukaan liikaa valtionosuuksia vuonna 2023.
Anne Marjamäki pitää niitä ilonpilaajina tai ainakin ilon himmentäjinä.
– Verohännät tarkoittavat, että kunnille tilitettiiin alkuvuonna 2023 vielä vuodelta 2022 verotuloja sillä korkeammalla kunnallisveroprosentilla. Lisäksi nämä liiat valtionosuudet tullaan keräämään pois, Marjamäki mainitsee.
Entä ne huolenaiheet sitten? Toki niitäkin aina on. Sekä Pöntinen että Kankare mainitsevat yhdeksi sellaiseksi työvoiman saatavuuden. Vielä tilanne ei ole huono, mutta haasteeseen pitää alkaa varautua.
– Kaupungin osalta tilanne on se, että viiden vuoden sisällä 20 prosenttia henkilöstöstä eläköityy, huomauttaa Kankare.
Joku voisi huolestua myös käyrästä, joka kuvaa kaupungin suhteellista velkaantuneisuutta. Se on pompannut ylöspäin kaakkoon eli kun vielä vuonna 2022 konsernin velkaantumisaste oli 98 prosenttia, se oli viime vuonna jo 163. Kaupungin luvut ovat 77 ja 132 prosenttia. Kankareella on kuitenkin huolestuneelle vastaus.
– Näin käy varmasti kaikissa kunnissa ja johtuu sote-uudistuksesta. Suhteellinen velkaantuneisuushan saadaan, kun vieraasta pääomasta vähennetään saadut ennakot ja jaetaan käyttötuloilla. Nyt tietysti, kun sote lähti kunnista, niin samalla pienenivät käyttötulot, mutta kaikki sote-kiinteistöihin liittyvät velat ovat yhä kunnissa.
Entä väkimäärä? Nettomuutto ylsi plussalle yhdeksällä hengellä, kokonaisuutena väkimäärä väheni 81:llä. Lapualla on 1 208 yritystä, mikä on väkimäärään nähden niin Kankareen kuin Pöntisenkin mielestä varsin paljon. Uusia syntyi viime vuonna 63, kun 36 lopetti.
? Viikon kysymys ?
? Viikon kysymys ?