Min­na Vai­ni­on­pää
@la­pu­an­sa­no­mat.fi

Ke­sä­kah­vi­lat ovat per­soo­nal­li­sia paik­ko­ja, joi­hin kan­nat­taa poi­ke­ta kup­po­sel­le ja toi­sel­le­kin, kun ker­ran kesä on. Nii­hin voi ret­keil­lä il­ta­len­keil­lä, sun­nun­tai­a­je­luil­la, pyö­rä­ret­kil­lä tai ihan muu­ten vaan. Jo­kai­nen niis­tä on käy­mi­sen ar­voi­nen.

Yk­si per­soo­nal­li­nen ke­sä­kah­vi­la ja myy­mä­lä-atel­jee ovat La­pu­an suun­nal­ta men­tä­es­sä Simp­si­ön yli vie­vän Kar­hun­mä­en­tien var­res­sa ole­va Nii­na Koi­vu­sa­lon Mum­ma­de­sign ja sa­mas­sa pi­ha­pii­ris­sä ole­va Kah­vi­la Mum­ma. Mum­man kah­vi­la­pöy­tään is­tah­ta­es­sa mie­li le­pää ja tar­jol­la on elä­myk­siä kai­kil­le ais­teil­le. Seu­rak­si saat­taa omal­le pai­kal­leen is­tah­taa emän­nän pör­he­ä­hän­täi­nen Papu-kis­sa. Jos ei Pa­pua ole nä­kö­säl­lä, niin pel­to­jen ym­pä­röi­mä rau­hoit­ta­va maa­lais­mil­jöö on ai­na läs­nä, sa­moin pi­ha­pii­ris­sä asu­vat ko­me­at brah­ma-ka­nat, hert­tai­sen sö­pöt vii­ri­äi­set ja lep­poi­nen la­pin­koi­ra Til­ta.

Pait­si eläin­ten pa­ris­sa, niin per­heen nuo­rim­mat viih­ty­vät mo­nen­lais­ten ak­ti­vi­teet­tien pa­ris­sa. Isol­la nur­mi­a­lu­eel­la on fris­bee­ko­ri, jal­ka­pal­lo­maa­lit, kiik­ku­ja ja tram­po­lii­ni.

– Nyt on nel­jäs kesä, kun pi­dän kah­vi­laa. Se tuo pi­ris­tys­tä myös it­sel­le. Tämä on suo­si­tun pyö­rä­len­kin var­rel­le, jo­ten pyö­räi­li­jöi­tä käy pal­jon, mut­ta pai­kal­le tul­laan myös moot­to­ri­pyö­ril­lä ja au­toil­la. Pel­to­töis­tä poi­ke­taan tän­ne trak­to­reil­la­kin kah­vil­le. Täs­tä ohi kul­ke­vat myös mm. Hel­sin­gis­tä Nuor­ga­min pyö­rä­rei­tin osal­lis­tu­jat. Ker­ran ita­li­a­lai­set vie­raat häm­mäs­te­li­vät ”has­sua paik­kaa” kes­kel­lä maa­seu­tua, Nii­na Koi­vu­sa­lo ker­too.

Hän on val­mis­tu­nut teks­tii­li­muo­toi­li­jak­si 2008. Hä­nen yri­tyk­sen­sä Mum­ma­de­sign syn­tyi 2009.

– Val­mis­tu­mis­vuo­te­na­ni os­tin tä­män ta­lon ja ton­tin. Näin heti, et­tä tämä so­pii yri­tyk­se­ni brän­diin, jota sil­loin läh­din ra­ken­ta­maan. Kah­dek­san vuot­ta sit­ten pi­ha­pii­ris­tä pu­ret­tiin van­ha ul­ko­ra­ken­nus ja ti­lal­le ra­ken­net­tiin myy­mä­lä ja atel­jee -ti­lat, Koi­vu­sa­lo sel­vit­tää.

Mum­ma­de­sig­nin tuo­te­va­li­koi­ma on laa­jen­tu­nut vuo­sien myö­tä Koi­vu­sa­lon al­kuun opin­näy­te­työ­nään suun­nit­te­le­man nel­jän mal­lis­ton rin­nal­le. Myy­mä­läs­tä löy­tyy mm. uniik­ke­ja käyt­tö­teks­tii­le­jä, vaat­tei­ta ja per­soo­nal­li­sia si­sus­tu­se­si­nei­tä, hy­viä lah­jai­de­oi­ta ja La­pu­an tu­li­ai­sia. Kä­si­työ­y­rit­tä­jän per­soo­na ja omis­tau­tu­mi­nen kä­si­työ­hän nä­kyy jo­kai­ses­sa tuot­tees­sa.

– Vuo­si oli 2008 ja tu­los­sa oli­vat Ison­ky­rön 1700-lu­vun mark­ki­nat, jon­ne oli uu­te­na tu­lok­kaa­na päät­tä­nyt men­nä. Os­tin sil­loin Vii­pu­rin mat­kal­la­ni pa­kan pel­la­vaa ja kah­den vii­kon ai­ka­na tein, mitä eh­din. Sil­loin keit­ti­ö­pyy­he ja kas­si, mum­ma- tai puuk­ko­kuo­sil­la, oli­vat ai­van en­sim­mäi­siä tuot­tei­ta­ni. Ilok­se­ni tuot­teet kiin­nos­ti­vat ja kaup­pa kävi. Sain niil­lä tu­loil­la täl­le omal­le mar­kil­le­ni sil­loin voi­ma­vir­ta­liit­ty­män, Koi­vu­sa­lo muis­te­lee yrit­tä­jyy­ten­sä al­ku­ai­kaa.

Hän ha­lu­aa tuo­da ete­lä­poh­ja­lai­suut­ta omal­la ta­val­laan esil­le. Tuot­teis­sa on usein ri­paus myös huu­mo­ria ja ru­no­ja pai­na­tuk­sien tu­ek­si. Tuot­tei­den ai­heet ku­vas­ta­vat alu­een mo­ni­muo­toi­suut­ta ja rik­kaut­ta, luon­non kau­neut­ta kas­vis­toa ja eläi­miä. Kuo­seis­sa on mo­der­nia poh­ja­lai­suut­ta, jot­ka kes­tä­vät ai­kaa.

– Mum­ma­de­sign va­li­koi­tui yri­tyk­se­ni ni­mek­si, kun olen ai­na ol­lut kiin­nos­tu­nut van­hois­ta ajois­ta. Mum­ma on peh­meä, ete­lä­poh­ja­lai­nen sana. Kun it­se olen ai­ka­naan mum­ma-ikäi­nen, kan­taa nimi sin­ne as­ti, Koi­vu­sa­lo poh­tii.

Ai­na ei ke­sä­ret­ken mer­keis­sä tar­vit­se läh­teä ko­ti­paik­ka­kun­taa kau­em­mak­si. Elä­myk­set voi­vat odot­taa ihan lä­hel­lä.

Mum­ma­de­sig­nin pi­ha­pii­ris­sä on myös mah­dol­li­suus yö­pyä. Ma­joi­tus­ti­laa on atel­jeen yh­tey­teen teh­dys­sä huo­neis­tos­sa ja pa­ra­kis­sa, per­soo­nal­li­sia yö­py­mis­paik­ko­ja mo­lem­mat. Mat­kai­lu­au­tol­la tai asun­to­vau­nul­la liik­ku­vat voi­vat pys­tyt­tää oman lei­rin piha-alu­eel­le, sil­lä siel­lä si­jait­see myös mat­ka­park­ki.

– Yö­py­jät ovat ke­hu­neet rau­hal­lis­ta paik­kaa, jos­sa unet ovat mait­ta­neet. Tääl­lä on yö­py­nyt alu­eel­la ole­via työ­mie­hiä, syk­syi­sin koi­ra­har­ras­ta­jia ja mo­nia ul­ko­mai­sia vie­rai­ta, Koi­vu­sa­lo ker­too.

Riip­pu­en mi­ten kat­soo, niin si­jain­ti­kin on kes­kel­lä kaik­kea.

– Kym­me­nen mi­nuut­tia La­pu­al­le, vart­ti Ylis­ta­roon ja kak­si vart­tia Sei­nä­jo­el­le, Nii­na tar­ken­taa.

Tämä jut­tu on jul­kais­tu La­pu­an Sa­no­mien ke­sä­leh­des­sä, jon­ka nä­köis­leh­ti on mak­sut­ta lu­et­ta­vis­sa verk­ko­si­vul­lam­me.